Eläkkeen pienuus voi yllättää

Miten eläkkeellä voi tulla toimeen ja minkä maan mukaan perintö jaetaan? EU:n perintöasetus vaikuttaa ulkosuomalaisiinkin.

• Pääsin tai jouduin vastikään lakisääteiselle eläkkeelle. Vaikka tiesinkin, että se ei ole kaksinen, ensimmäinen tili pysäytti. Pelkään jo nyt, että yllättävä meno, vaikka jääkaappi-pakastimen hajoaminen, suistaa talouteni. Säästöjäkään ei pienestä palkastani aikoinaan kertynyt. Miten eläkkeellä voi tulla toimeen?

Vanhan sananparren mukaan pitää panna suu säkkiä myöten eli elää varojensa mukaan. Mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, koska tulot eläkkeellä putoavat keskimäärin puoleen palkasta. Keskimääräinen kokonaiseläke oli vuonna 2014 vajaat 1 600 euroa kuukaudessa, naisilla sitä vähemmän, miehillä parisataa enemmän, kertovat Kelan ja Eläketurvakeskuksen tilastot.

Mitäpä jos alkaisit pitää tilikirjaa, johon kirjaat tulot ja sitten kaikki menot ja mahdolliset velat. Siitä näet helposti, mihin rahasi kuluvat, ja löytyykö jostain säästettävää. Kirjaamiseen käy ruutuvihkokin, mutta lomakkeita ja malleja taloussuunnitteluun löytyy esimerkiksi Marttaliiton Rahat -verkkosivulta www.martat.fi.

Jos tilisi näyttää nollaa, ja laskut odottavat, älä vitkastele, vaan soita maksun saajalle ja kerro tilanteesi. Usein siten saa uuden maksuaikataulun ja vältyt viivästyskoroilta, lisämaksuilta ja lopulta myös mahdolliselta maksuhäiriömerkinnältä. Se ei tosin tule yllättäen, edellyttäähän häiriömerkintä käräjäoikeuden päätöstä tai varattomuutta ulosotossa.

Viime aikoina on uutisoitu usein, että eläkeläisten maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Esimerkiksi luottotietoyhtiö Suomen Asiakastieto Oy:stä kerrotaan, että kaikista maksuhäiriöisistä 6,4 prosenttia oli yli 65-vuotiaita eli vajaat 24 00 henkeä. Määrä on kasvanut 14 prosenttia vuodessa.

Pienen eläkkeen ohella taustalla on samoja syitä kuin nuoremmillakin: talouden hallitsemattomuus, avioero, sairastuminen, velkakierre ja yllättävät menot. Moni saattaa avustaa aikuisia lapsiaan tai lapsenlapsiaan yli omien varojensa.

Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä hakea apua. Sitä saa muun muassa Kuluttajaviraston maksuttomasta talous- ja velkaneuvonnasta sekä Takuu-Säätiöltä (www.takuu-saatio.fi).

Oman kuntasi talous- ja velkaneuvojien yhteystiedot löytyvät Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivulta www.kkv.fi.

Mieti myös, voisitko myydä mitään itsellesi tarpeetonta. Jos omistat asunnon tai talon, selvitä pankista, voisitko saada sitä vastaan vaikka Käänteisen asuntolainan, Asuntojouston tai Käänteisen lainan – millä nimellä sitä kukin pankki kutsuukaan. Tiedän tyytyväisiä henkilöitä, jotka ovat saaneet siten käyttövaraa itselleen.

• Olemme suomalainen eläkeläispariskunta ja muutimme vastikään Aurinkorannalle Espanjaan. Suomeen jäivät kesämökki ja lapset perheineen. Omaisuutta on siis kummassakin maassa. Elämä on mallillaan, sillä olemme tutustuneet täällä asuviin suomalaisiin, opiskelemme espanjaa ja liikumme paljon. Mutta keskustelu eräässä seurueessa jäi vaivaamaan mieltämme. Siinä pohdittiin, kumman maan perintölakia noudatetaan, Suomen vai Espanjan, kun Espanjassa asuva suomalainen kuolee?

”Jonakin päivänä me kaikki kuolemme, mutta kaikkina muina emme. Tärkeimpiä ovat ne monet muut päivät.” Tämä virke Merete Mazzarellan kirjasta Ainoat oikeat asiat tuli mieleeni kysymyksestäsi. Kun varautuu tulevaan, voi huolettomammin nauttia nykyhetkestä.

Kysymyksesi on nyt mitä ajankohtaisin, sillä elokuussa tuli voimaan EU:n perintöasetus (N:o 650/2012). Sen mukaan vainajan jäämistö jaetaan hänen viimeisen asuinmaansa perintölain mukaan. Testamentissa voi kuitenkin määrätä, että perintöön sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen henkilö on.

Jos testamenttimääräystä ei ole, esimerkiksi Espanjassa asuvan Suomen kansalaisen kuolinpesä selvitetään ja jaetaan Espanjan lakien mukaan. Sama koskee myös hänen Suomessa olevaa varallisuuttaan – esimerkiksi teillä kesämökkiänne.

Asetus yksinkertaistaa ja yhtenäistää useammassa jäsenvaltiossa hoidettavaa perintöasiaa. Aiemmin kukin jäsenvaltio määritteli itse, minkä maan lakia sovelletaan, jos perintöä on useissa eri maissa. Tosin Irlanti, Iso-Britannia ja Tanska toimivat yhä niin, sillä ne jäivät pois perintöasetuksesta.

EU-maissa on isoja eroja siinä, kuka perii, miten perintö jaetaan ja missä määrin henkilö voi määrätä omaisuudestaan testamentilla. Tutkipa vaikka EU:n oikeusportaalia (https://e-justice.europa.eu), jossa on muun muassa tietoa eri maiden perintölainsäädännöstä. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa perillinen ei vastaa henkilökohtaisesti perittävän veloista. Mutta muun muassa Italiassa ja Saksassa velat periytyvät, ellei perillinen ilmoita luopuvansa perinnöstä.

Parasta olisi, että selvität puolisosi kanssa paikalliselta juristilta, miten perintönne jaettaisiin Espanjan sääntöjen mukaan ja mitä siitä seuraisi leskelle ja lapsillenne. Verratkaa sitten, onko Suomen perintölaki edullisempi. Ja tehkää se testamentti ja siihen selkeä määräys, kumman maan lakia perinnönjaossanne tulee soveltaa.

Tuo määräys on tärkeä, koska asetuksessa mainittu asuinpaikka ei aina määräydy sen mukaan, missä henkilö on kirjoilla. Asuinpaikkana pidetään sitä maata, jossa on henkilön elämän keskipiste. Riitatilanteessa asuinpaikan määrittelee viime kädessä tuomioistuin.

Perintöasetus toi jäsenmaihin eurooppalaisen perintötodistuksen. Sillä perillinen voi osoittaa toisen EU-maan viranomaisille olevansa oikeutettu perintöön. Suomessa sitä voi pyytää Helsingin maistraatista perittävän kuoleman jälkeen.

Toivottavasti sinulla ja puolisollasi on kuitenkin vielä monia ilahduttavia vuosia etelän lämmössä, ilmapiirissä ja valossa. Senhän vuoksi sinne useimmat muuttavat, terveyssyiden ja verotuksen lisäksi.

Artikkeliin on haastateltu 
tuotepäällikkö 
Pasi Asikaista Suomen Asiakastieto Oy:stä, lainsäädäntöneuvos Outi Kemppaista oikeusministeriöstä, tiedottaja Kimmo Kontiota Eläketurvakeskuksesta.

Teksti: Vellamo Vehkakoski
Kuva: Colourbox

Viva 10/2015.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti