Irtisanominen: Molemmilla puolin työpöytää
Tapio Laine, 59, on ollut eturintamassa satojen työntekijöiden irtisanomisissa ja lomautuksissa, viimeksi UPM:n Kajaanin tehtaan lopettamisessa. Henkilöstöpäälliköllä ja entisellä luottamusmiehellä on ainutlaatuinen työelämän kokemus molemmilta puolilta neuvottelupöytää.
Sunnuntaina 6. syyskuuta 2008 Sotkamon Hiukan pesäpallostadionin katsomossa istui kolme UPM:n herraa: Kajaanin tehtaan henkilöstöpäällikkö Tapio Laine, tehtaan johtaja Kari Pasanen ja yhtiön ylimpään johtoon kuuluva teknologiajohtaja Pauli Hänninen. Ottelun jälkeen Hänninen, joka on kotoisin Kajaanista ja toimi seitsemän vuotta Kajaanin tehtaan johtajana, kutsui miehet mökilleen Vuokattiin. Paikalle saapuivat myös tehtaan ydinjoukkoon kuuluneet Jarmo Torvinen ja Pertti Pietinen.
– Pauli sanoi palaverin aluksi, että allekirjoitamme ensin vaitiolositoumuksen. Mikäli ette hyväksy sitä, voitte poistua. Jokainen kirjoitti nimensä paperiin.
– Saimme tiedoksi, että yhtiön johto suunnitteli yt-neuvottelujen aloittamista Kajaanin tehtaan lopettamiseksi. Edessä oli neljä pitkää päivää – ja yötä – pohtia ja valmistautua shokkiuutiseen. Tieto jysähti julkisuuteen torstaina 10. syyskuuta.
Lain velvoittamat yt-neuvottelut
Ennen virallisia sulkemispäätöksiä oli käytävä parin kuukauden mittaiset lain vaatimat yt-neuvottelut.
– Katsoipa asioita kummalta puolelta tahansa, yt-menettely on lain ja muodollisuuksien täyttämistä. Mahdollisuudet vaikuttaa muutoksiin ovat vähäisiä, Laine sanoo avoimesti.
Eivät auttaneet henkilöstön venymiset, vuosikausien tuotannon kehittämis- ja tehostamisohjelmat, paperikoneiden ajon maailmanennätykset tai UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen kajaanilaisille antama tunnustus, että ”kiveäkään ei jätetty kääntämättä henkilöstön taholta”. Ulkoiset haasteet olivat vain niin ylivoimaisen suuria, että tosiasioita oli katsottava silmiin.
Henkisesti raskas prosessi
Joulukuussa 2008 Laine jakoi henkilökohtaisesti irtisanomislapun 535:lle työntekijälle. Jokaiseen hän myös kirjoitti nimensä.
– Se oli henkisesti raskas prosessi. Monet eivät heti edes muistaneet käyneensä luonani. Joidenkin ajatusmaailmaan ei kerta kaikkiaan mahtunut, että työt paperitehtaalla voisivat joskus loppua. Olihan mielessä elänyt ajatus, että vielä syntymätön poikakin jatkaisi samalla työnantajalla.
– Tällaisessa tilanteessa asiat henkilöityvät, ja joku leimataan syntypukiksi. Tässä tapauksessa se monen mielestä olin minä. Ystävyyssuhteitakin katkesi. Olen sanonut, että jos en näitä hommia tekisi, sen tekisi joku muu. Ja tästä ne palkkaa maksaa. On eri asia, mitä sydän tuntee ja mitä joutuu tekemään.
Työstä työhön -malli
Kajaanissa ei kuitenkaan lamauduttu, vaan ryhdyttiin välittömästi jälkihoitoon. UPM:n Työstä työhön -malli tuli Voikkaan tehtaalta. Jälkihoito on tiimityötä henkilöstön, ay-liikkeen, viranomaisten ja vaikuttajien kanssa. Hankkeen kärkihahmoksi valittiin Laine, itsekin oman irtisanomispaperinsa allekirjoittanut. Hän sai jatkaa yhtiön palveluksessa määräaikaissopimuksella.
”Mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä? Täs siul on sellane.” Tämä Rokan Antin lausahdus Tuntemattomassa sotilaassa sopii rehtiin ja suorapuheiseen Laineeseen. Hänellä on kykyä entisenä pääluottamusmiehenä asettua työntekijän asemaan. Irtisanomiset ja lomautukset ovat tuttuja hänen työuraltaan.
Pääluottamusmiehen tehtävässä joutuu olemaan ihan yksin
– Akateemiset loppututkinnot ovat erittäin hyviä ja arvostan koulutusta, mutta työelämän käytännön kokemustani näissä asioissa ei yksikään maistereista ota kiinni. Olen tehnyt 30 vuotta hommia pääluottamusmiehenä, työsuhde- ja henkilöstöpäällikkönä ja nähnyt konkreettisesti työelämän kuviot laidasta laitaan. Tapio Laine toteaa.
Laineelta on usein kysytty, kumpi on helpompi homma, pääluottamusmiehen vai henkilöstöpäällikön?
– Olen vastannut, että henkilöstöpäällikkönä on helpompaa, kun sinulla on kuitenkin esimies ja organisaatio tukena. Pääluottamusmiehenä, kun tarvitsisit tukea, olet ihan yksin ”koiran kusitolppana”. Nekin, jotka ovat sinut valinneet, juoksevat karkuun ja haukkuvat.
Työllistymisestä ristiriitaista tietoa
Vuoden 2011 tammikuun alussa Paperiliitto ja SAK julkistivat oman tutkimuksensa lakkautettujen tehtaiden paperimiesten uudelleen työllistymisestä. Kysely lähetettiin Kajaanin, Haminan ja Kemijärven paperitehtaiden irtisanotuille liiton jäsenille. Kyselyn vastausprosentti oli 38. Tutkimuksen mukaan vain kolmasosa tehtailta olisi työllistynyt.
Laine on närkästynyt. Eikä syyttä, sillä tulos antaa tilanteesta väärän kuvan. Kajaanissa tulokset ovat olleet hämmästyttävän hyviä. Noin kaksi kolmasosaa irtisanotuista on työllistynyt tavalla tai toisella. Lähes 200 henkilöä on saanut töitä toisen yrityksen palveluksessa, nelisenkymmentä on työllistynyt sisäisellä siirrolla UPM:n palveluksessa, yli 30 on perustanut oman yrityksen. Uuteen ammattiin – muun muassa metallimieheksi, lv-asentajaksi, kiinteistönhoitajaksi, sähköasentajaksi ja lähihoitajaksi – on kouluttautunut yli 80 henkilöä. Kaikille heistä ei vielä ole löytynyt uutta työtä.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi lähihoitajat olisivat työllistyneet huonosti. Kajaanissa lähihoitajakoulutuksen suoritti 15 henkilöä, joista suurimmalle osalle on työtä tarjolla. Osa irtisanotuista on siirtynyt työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeelle ja parikymmentä odottaa työttömyyseläkettä. Hieman yli sata on niin sanotuilla lisäpäivillä odottamassa joko uutta työtä tai eläkettä. Sijoitusta vaille koko tehtaalla oli vuoden vaihteessa 79 henkilöä.
– Olisivat edes soittaneet, olisivat saaneet minulta tarkat luvut, Laine manailee. Laineen mukaan muutoksissa yhteistyö ay-liikkeen kanssa on äärimmäisen tärkeää.
Katse tulevaisuuteen
– Haasteellisin tehtävä jatkossakin on, että lähdetään kaikilla osa-alueilla heti alusta lähtien liikkeelle yhteisrintamassa eikä jäädä seisomaan barrikadeille.
– Pahinta on, jos ihmisille maksetaan irtisanomisajan palkka eikä hänen tarvitse osallistua koulutuksiin tai työnhakuun. Jo kolmen kuukauden kuluttua ihminen alkaa ajatella, että tässähän on kiva loikoilla soffalla, ei tarvitse miettiä vaihtoehtoja.
– Sanoin johdolle, että älkää tehkö sitä virhettä, että maksaisitte irtisanomisajan palkan kotiin. Vaikka irtisanotusta saattaa työnantajan menettely tuntua veemäiseltä, se olisi kuitenkin karhunpalvelus työntekijälle.
Kajaanissa ihmiset pidettiin töissä irtisanomisajan. Lomautuksessa olleiden kotonaolojakso venyi vuoteen. Osa porukasta jäi odottelemaan, miten heille käy – ja he odottelevat vieläkin.
Jälkihoito on tärkeää
Laineen työmaa ei loppunut Kajaaniin. Hänen kontolleen kaatuivat myös lopetettujen UPM:n Parkanon jalostetehtaan, Heinolan vaneritehtaan ja sahan sekä Lappeenrannan Kaukaan vaneritehtaan ja jalostetehtaan henkilöstön jälkihoito. Irtisanottuja näissä tehtaissa oli kaikkiaan 659. Heistä oli vuoden 2011 vaihteessa sijoitusta vailla 204 henkilöä.
Jälkihoitotyössä on joka paikkakunnalla löytynyt paljon mahdollisuuksia ja hyviä ratkaisuja. Muutama kajaanilainen paperimies on kävellyt kaupungilla vastaan ja halunnut halata Lainetta sekä kiittää avusta.
Lue lisää Työstä työhön -mallista.
Artikkelia on lyhennetty, se on alunperin julkaistu Vivassa 3/2011 nimellä Molemmilla puolilla työpöytää.
Teksti: Jouni Flinkkilä
Kuvat: Colourbox
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti