Mikä mullistuu eläkeasioissa?

• mikä muuttuu vuoden 2017 eläkeuudistuksessa yli 55-vuotiaan työntekijän kannalta? Entä jos nyt 63 vuotta täyttänyt jatkaa töitä?

Olennaisimmat muutokset yli 55-vuotiaan näkökulmasta liittyvät eläkkeen karttumiseen ja uusiin eläke-etuuksiin.

Ensi vuoden alusta eläkettä karttuu samasta palkasta enemmän kuin ennen. Vastedes ei työntekijän omaa maksuosuutta vähennetä eläkettä kartuttavista vuosiansioista, kuten vielä tänä vuonna.

Vuoden alussa poistuu yli 63-vuotiaille työntekijöille maksettava 4,5 prosentin superkarttuma, jota kertyi loppu-uran palkan mukaan. Superkarttuman tilalle tulee lykkäyskorotus, joka lasketaan koko eläkekertymän mukaan. Eli vuoden 2016 loppuun asti karttunutta eläkettä korotetaan jokaiselta työssäolokuukaudelta 0,4 prosenttia. Vuodella lykkääminen korottaa eläkettä 4,8 prosenttia. Samanaikaisesti työntekijä kartuttaa eläkettä vuoden 2017 alun jälkeen saamastaan palkasta.

Nykyinen osa-aikaeläke poistuu 1.1.2017 alkaen. Sen korvaa vuoden alussa osittainen vanhuuseläke. Sen valinnut voi ottaa maksuun joko 25 tai 50 prosenttia karttuneesta eläkkeestä jo 61-vuotiaana. Sitä voi hakea, vaikka ei olisi osa-aikatyössä.

Vanhuuseläkkeen alin eläkeikä nousee vaiheittain 65 ikävuoteen. Nousu alkaa vuonna 1955 syntyneistä kolme kuukautta kerrallaan. Uuden alarajan saavuttavat ensimmäiseksi vuonna 1962 syntyneet. Jos nostaa eläkkeen ennen ikäluokkansa alinta vanhuuseläkeikää, eläkettä pienennetään pysyvästi varhennusvähennyksellä.

Saat tarkempaa tietoa eläkkeestäsi ja vaihtoehdoistasi omasta työeläkelaitoksestasi. Lukaise myös Mitä uutta eläkkeistä? -artikkeli, joka julkaistiin Vivassa 2/2016.

• Miksi eläkkeen verotus suhteessa palkansaajiin on niin suuri? Miten työ- ja kansaneläkkeen veroprosentit määräytyvät?

Eläkkeen veroprosentti on todella suurempi kuin samansuuruisen palkan, kun tarkastellaan Verohallinnolle maksettavia veroja. Mutta tilille tulee samansuuruisesta eläkkeestä ja palkasta suunnilleen yhtä paljon.

Palkansaaja nimittäin maksaa ennakonpidätysprosentin lisäksi vielä veronluonteisia työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Koska ne saa vähentää verotuksessa, ne on otettu jo huomioon laskettaessa veroprosenttia. Siksi palkansaajan veroprosentti on pienempi.

Tällaisia veronluonteisia maksuja veroprosentin päälle ei makseta eläketulosta. Siitä ei peritä myöskään sairausvakuutuksen päivärahamaksua kuten palkasta, vain sairaanhoitomaksu.

Työ- tai kansaneläkettä kohdellaan verotuksessa samoin, vain niiden yhteenlaskettu määrä vaikuttaa nykyään verotukseen.

Jos saa työ- ja kansaneläkettä, niistä voidaan periä eri ennakonpidätysprosenteilla veroa. Mutta lopullisessa verotuksessa ei ole väliä, kummasta eläkkeestä ennakonpidätykset on maksettu. Vain yhteenlasketut verot merkitsevät.

Eläkkeitä verotetaan pääasiallisesti ansiotulona. Siksi muut mahdolliset tulot vaikuttavat myös lopulliseen veroprosenttiin. Mitä suuremmat yhteenlasketut ansiotulot, sitä korkeampi veroprosentti.

Tuloverolaissa on erikseen säädetty verovapaaksi eräät eläkkeet ja elatusta varten maksetut sosiaalietuudet. Verottomia ovat muun muassa rintamalisä, ylimääräinen rintamalisä, eläkkeensaajan asumistuki, kansaneläkkeeseen maksettavat lisät sekä eläkettä saavan hoitotuki. Lisätietoja saat verotoimistosta tai verkkosivulta www.vero.fi.

• Miten voin eläkeläisenä ansaita lisärahaa paitsi pullojen keruulla, marjastamisella ja kirpputorimyynnillä?

Nykyään yhä useampi eläkeläinen haluaa laillasi tehdä töitä saadakseen lisärahaa tai mielekästä tehtävää. Senioreille on työmarkkinoilla kysyntää koulutuksesta ja kokemuksesta riippuen. Siitä kertoo se, että Suomeen on syntynyt muutamia henkilöstöpalvelu- tai henkilöstövuokrausyrityksiä, jotka välittävät työtä eläkeläisille aina asiantuntijatehtävistä palvelutehtäviin.

Esimerkiksi Opteam-henkilöstövuokrausyrityksellä (www.opteam.fi) on eläkeläisten työnvälitys Nestor. Se perustettiin, koska yritys sai hyvää palautetta seniorityöntekijöistä asiakkailtaan. Opteam välittää ympäri Suomea muun muassa palvelualan töihin esimerkiksi kauppaan tai vaikka muuttoauton kuljettajaksi. Työntekijän ikää ei korosteta, vaan ratkaisevaa on tämän oma kiinnostus sekä se, milloin ja kuinka paljon haluaa työskennellä.

Myös henkilöstöalan palveluyritys StaffPoint (www.staffpoint.fi) tarjoaa verkkosivujensa mukaan eri toimialoilla runsaasti erilaisia vaihtoehtoja eläkeläisille, jotka kaipaavat lisäansioita.

Vuokrayrityksiä edustava Henkilöstöpalveluyritysten liitto on myöntänyt sekä Opteamille että Staffpointille Reiluja Vuokratöitä -auktorisoinnin. Se osoittaa, että yritys on sitoutunut noudattamaan liiton määrittämiä, työntekijöiden oikeuksia kunnioittavia sääntöjä.

Joiku of Life -palveluyritys (www.joikuoflife.fi) on taas erikoistunut sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden välittämiseen. Nyt toimintaa on Lohjalla, Sipoossa, Tampereella ja Vantaalla.

Yritys tarjoaa eläkeikäisille hoitajille keikkatyötä joustavasti kunkin oman halun mukaan. Esimerkiksi työterveyshoitajan ja lähihoitajan työpaikat ovat nyt lähinnä yrityksissä ja säätiöissä.

Palkkatyö eläkkeellä ei vähennä työeläkettä, vaan saattaa jopa kartuttaa sitä. Palkkatulot voivat vaikuttaa mahdollisen sosiaalietuuden määrään. Lisätietoa siitä saa Kansaneläkelaitoksen toimipisteestä tai eläkeasiain puhelinpalvelusta p. 020 692 202.

Asiantuntijoina eläkekouluttaja Marina Sirola Eläketurvakeskuksesta, pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajain Keskusliitosta, ylitarkastaja Kaj Hoffren Verohallinnosta, toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen Opteamista, palvelujohtaja Reetta Keränen Joiku of Lifesta ja johtaja Heli Backman sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Viva 12/2016