Miten säästän lapsenlapselle?

Kun kaikkea roinaa on jo niin paljon, moni kysyy, olisiko järkevää antaa lapsenlapselle lahjaksi varallisuutta.

Viisivuotiaan Otson osakesalkku kasvaa jokaisena syntymäpäivänä, sillä hän saa aina lahjaksi kolmellasadalla eurolla pörssiosakkeita. Asianajaja Salme Sandströmin ei tarvitse miettiä vastausta kysymykseen, mikä hänestä olisi hyvä lahja lapsenlapselle, koska esimerkki on omasta perhepiiristä.
– Maailma on niin täynnä tavaraa, että meistä on fiksua antaa jotain pysyvämpää. Kun Otso täyttää 18, hänellä on jo aika mukava potti, hän naurahtaa.

Kuka hallinnoi alaikäisen omaisuutta?

Otson pienestä osakesalkusta tulee mainio lähtökohta keskusteluun isovanhempien lahjoituksista alaikäisille lapsenlapsille: kun lahjan arvo ei nouse lähellekään summia, joista verottaja tai holhousviranomainen kiinnostuisi, lapsen huoltajille ei tule paljon paperitöitä.
– Olipa lahjoitus pieni tai iso, pitää muistaa, ettei alaikäinen pysty hallinnoimaan omaisuuttaan itse. Kun molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, he ovat yhdessä myös edunvalvojia aivan riippumatta asumisratkaisuista tai keskinäisistä väleistä, Sandström huomauttaa. Yhteishuolto on yhteishuolto, ja erillään asuvat ja ehkä vähän riitaisetkin vanhemmat joutuvat tekemään yhdessä lasta koskevat tärkeät päätökset. Pankissa ei auta vaikka isovanhempi lapsenlapselle tiliä avatessaan kuinka yrittäisi määrätä, että käyttöoikeuden saisi vain toinen vanhemmista, jos molemmat ovat lapsen huoltajia. Itsellään hän ei myöskään voi tilin käyttöoikeutta pidättää, eikä pankki lähetä hänelle tiliotetta, joista varojen kertymistä tai käyttöä voisi seurata.

Sellaisella ehdolla isovanhempi tilin kyllä voi avata, että vain lapsenlapsi itse saa nostaa rahat, mutta tietenkin vasta täytettyään 18 vuotta. Huoltajien tietämättä alaikäiselle ei kuitenkaan saa mennä availemaan tilejä eikä lahjoittelemaan sijoituksia, vaikka tarkoitus olisi kuinka jalo.

Kuukaudessa voisi lahjoittaa 111 euroa

Kolmen vuoden kuluessa samalta lahjoittajalta 3 999 euroa, eikä lahjaveroa mene. Sääntö tunnetaan yllättävän hyvin siihen nähden, että se loppujen lopuksi koskee melko pientä joukkoa suomalaisia. Jos mummit, ukit, isoäidit ja isoisät innostuisivat joukolla lahjoittelemaan pörssiosakkeita ja pankkitalletuksia pehmolelujen ja satukirjojen asemesta, alaikäisten lastenlasten varallisuus lisääntyisi nopeasti, vaikka kukaan isovanhemmista ei edes pyrkisi antamaan niin paljon kuin verottaja sallisi. Kuukautta kohden ”sallittu” määrä tekee noin 111 euroa, sen verran jokainen voisi ilman veroseuraamusten pelkoa esimerkiksi tallettaa lapsenlapsen tilille joka kuukausi.
– Kun lapsen varallisuuden määrä ylittää 20 000 euroa, edunvalvojan pitää ilmoittaa alaikäisen omaisuudesta oma-aloitteisesti kotipaikan maistraatille, Salme Sandström muistuttaa holhoustoimilainsäädännöstä, jota ei tunneta tai haluta tuntea lähimainkaan niin hyvin kuin perintö- ja lahjaverolain säädöksiä.

Alaikäisen omaisuus on lailla suojattu

Lapsukaisen vaurastumisesta ja maistraatin rekisteröinnistä seuraava tilivelvollisuus ei ole huoltajille niin vaikeaa kuin äkkiseltään saattaa kuulostaa, vaikka toki vaatiikin oman opiskelunsa ja tottumisensa.
– Lapsenlapselle lahjoitetut varat ovat hänen omaisuuttaan, eivätkä vanhemmat koskaan saa käyttää sitä niin kuin omaansa, mitä ei aina ymmärretä. Tällaiset lahjarahat eivät myöskään ole tarkoitettu lapsen elatukseen eivätkä perheen kuluihin. Jos isovanhempi haluaa tukea koko perhettä taloudellisesti, se on tehtävä muulla tavalla. Alaikäisen omaisuus on lailla suojattu, Sandström painottaa.

Isovanhempien näkökulmasta holhousviranomaisen valvonta, huoltajien kirjanpitovelvollisuus ja säännöt, joiden mukaan alaikäisen omaisuudesta on tunnollisesti huolehdittava, eivät voi olla pahasta. Ja vaikka lapsenlapsen varallisuuden arvo ei nousisikaan yli 20 000 euron eikä edunvalvonta tulisi merkittäväksi holhousasioiden rekisteriin, huoltajien on joka tapauksessa aikanaan kyettävä selvittämään täysi-ikäiselle lapselleen, miten tämän alaikäisenä saamaa omaisuutta on hoidettu. Lapsen varoja väärin käyttänyt vanhempi on korvausvelvollinen ja saattaa jopa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Lahjoitustapana sijoitus- ja säästövkuutukset

Sijoitusasiantuntija Anna-Maija von Hertzen tapaa työssään Sampo Pankin Ison Omenan konttorissa Espoossa silloin tällöin isovanhempia, jotka miettivät lahjoituksia lapsenlapsilleen.
– Sijoitus- tai säästövakuutukset minun on aina otettava itse puheeksi, sillä asiakkaat eivät tunne sellaista lahjoitustapaa, vaikka vakuutuslahjat nimenomaan kuuluvat järkevään verosuunnitteluun, hän sanoo.

Edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadusta vakuutuskorvauksesta määrätään lahjaveroa vasta sitten, kun korvausten yhteismäärä kolmen vuoden aikana ylittää 8 500 euroa. Vakuutuskorvausten 8 500 euron verottomaan määrään lasketaan yhteen kaikilta eri antajilta saadut korvaukset. Teksti on verottajan nettisivuilta, eikä oikeastaan tunnu yhtään oudolta, ettei vakuutuslahjoja tunneta kovin hyvin. Kuitenkin ne mukaan lukien kolmessa vuodessa voisikin siirtää lahjansaajalle verovapaasti kaikkiaan 12 499 euroa eikä ainoastaan 3 999 euroa.
– Täytyy myöntää, että asiakkaan kanssa on muutama hetki istuttava, että päästään samalle aaltopituudelle, sijoitusasiantuntija naurahtaa.

Sijoitusvakuutuksia ja säästöhenkivakuutuksia on tietysti monenlaisia, mutta perusajatuksena on, että lahjoittaja ottaa vakuutuksen vähän saman tapaan kuin avaisi pankkitilin. Tällä kertaa hän kuitenkin ottaa vakuutuksen itselleen ja määrää, että lapsenlapsi on edunsaaja ja saa vakuutussäästön esimerkiksi täyttäessään 18 vuotta.

– Jotkut isovanhemmat ajattelevat, ettei 18-vuotias vielä ole tarpeeksi kypsä päättämään järkevästi rahakäytöstä. Niinpä he määräävät, että vakuutussäästö erääntyykin maksettavaksi vasta, kun lapsenlapsi täyttää 20 vuotta, von Hertzen kertoo. Samaa vakuutussopimusta voidaan käyttää myös ilman lahjoitustarkoitusta pelkkänä henkivakuutuksena, jossa edunsaajana on lapsenlapsi.

Vakuutuskorvausten perintävero

Jos vakuutuskorvaus maksetaan kuoleman johdosta, perintöveroa menee vasta, kun summa on yli 35 000 euroa. Tehdessään vakuutussopimuksen verosuunnittelu- ja lahjoitusmielessä mummi tai vaari voi alkaa säästää pikkuhiljaa tai sijoittaa vakuutukseen vaikka kerralla kaikki 8 500 euroa.
– Silloin kun vakuutussäästö erääntyy maksettavaksi, pääoma saa olla enintään 8 500 euroa, ja lisäksi tulee tietysti se summa, jonka muutenkin voi lahjoittaa verovapaasti, Anna- Maija von Hertzen opastaa.

Saadut vakuutuskorvaukset verottaja laskee yhteen, kun taas 3 999 euron raja on antajakohtainen. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, se on selvää. Eikä kaikkia isovanhempia kiinnostakaan paras tuotto ja siihen liittyvä riski, vaan pääasia voi olla pääoman arvon turvaaminen.
– Käymme asiakkaan kanssa aina tarkoin läpi, millaista tuottoa hän vakuutussijoitukselleen tavoittelee. Onko hän valmis hyväksymään arvon vaihtelun ja ottamaan riskin paremman tuoton toivossa vai ei? Yleensä päädytään maltillisiin ratkaisuihin, mutta jotkut haluavat olla itse aktiivisia ja käyttää hyväkseen muutkin veroedut, joita ”vakuutussalkun” sisäisillä siirroilla voidaan saavuttaa. Sen, jota sijoitusmarkkinoiden liikkeet eivät kiinnosta, ei tarvitse niistä kiinnostuakaan. Useimmat kuitenkin haluavat tarkastella vakuutussijoituksensa kehitystä aika ajoin.

Päätäntävalta isovnhemmilla

Sijoitusasiantuntija Anna-Maija von Hertzenin edustamassa Sampo Pankissa asiakastapaamisia järjestetään kerran vuodessa.
– Tässä lahjoitustavassa päätäntävalta on isovanhemmalla, kunnes vakuutussäästö erääntyy maksettavaksi lapsenlapselle, von Hertzen kiteyttää.

Kun hallinnoi omaisuuttaan itse, ei ainakaan tarvitse miettiä, osaavatko lapsenlapsen vanhemmat olla sopuisia ja toimia lapsen edun mukaan. Koska vakuutussäästöstä tulee lahja vasta tulevaisuudessa, vakuutuksenottaja voi muuttaa milloin tahansa mieltään esimerkiksi huomatessaan tarvitsevansa rahat itse.

Viva 6/2012

Tekstit: Marja Sulin
Kuva: Colourbox

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti