Miten välttää karhulaskut sairastuessa?

• Olin sairaalassa puolitoista kuukautta. Minulla ei ole ketään asioidenhoitajaa, joten sähkö- ja puhelinlaskut, sairaalamaksu ja perintätoimiston karhulaskut odottivat kotona. Hätäpäissäni maksoin laskut kahteen kertaan, koska perintälaskuista ei käy ilmi maksun laatu. Perintätoimisto ilmoitti palauttavansa liikamaksun, jota olen odottanut nyt kolme viikkoa. Miksi liikamaksun palauttamisestakin peritään kulut? Miten voi välttää karhulaskut?

Onpa harmillinen tilanne, koska jo sairaalan jälkeinen toipuminen vie energiaa, saati laskusotku.

Lain mukaan kuluttaja-asiakasta on muistutettava kirjallisesti maksamattomasta laskusta ennen varsinaista perintää. Maksumuistutuksen voi lähettää kahden viikon kuluttua laskun eräpäivästä. Jos asiakas ei kahden viikon aikana ole maksanut laskua, hän saa perintäkirjeen.

Kuluttaja-asiakkaan maksumuistutukseen lisätään korkeintaan 5 euron muistutusmaksu. Perintäkirjeen kulut kuluttaja-asiakkaalle taas saavat olla 14–50 euroa riippuen laskun summasta. Viivästyneeseen laskuun lisätään yleensä viivästyskorko, joka on korkolain mukaan 7,5 prosenttia. Kulut perustuvat lakiin saatavien perinnästä.

Kun huomaa maksaneensa liikaa, kannattaa soittaa heti perintätoimiston asiakaspalveluun. Se nopeuttaa käsittelyä. Esimerkiksi perintätoimisto Intrum Justitialle maksetut liikasuoritukset menevät erilliselle selvittelytilille, ja ne käydään käsin läpi ennen kuin liikamaksut voidaan palauttaa oikealle maksajalle. Perintätoimisto selvittää muun muassa maksuyhteystiedot asiakkaalta itseltään, jotta palautus voidaan maksaa hänen tililleen.

Perintätoimisto veloittaa liikamaksun palauttamisesta kuluja, koska siitä aiheutuu lisätyötä ja kuluja kuten pankin veloittamat palvelumaksut. Palautuskuluja ei veloiteta silloin, jos liikamaksulla voidaan vähentää toista perintätoimiston hoidossa olevaa saman henkilön velkaa tai jos alkuperäinen velkoja ehti peruuttaa toimeksiantonsa.

Laskusotkun perintämaksuineen voi välttää, jos sopii ennakkoon jonkun luotetun läheisen kanssa laskujen ja muiden asioiden hoidosta. Selkeintä on antaa valtakirja tietyn sovitun tehtävän hoitamiseen, esimerkiksi laskujen maksamiseen. Valtakirjassa pitää olla päivämäärä, valtuutetun ja valtakirjanantajan nimi, syntymäaika tai henkilötunnus sekä hoidettava toimenpide. Mieti myös, voisiko valtakirjan saaja sopia vaikka edunvalvontavaltuutetuksesi sitten, kun et enää pysyvästi pysty hoitamaan asioitasi.

Voit myös soittaa muuttopuhelinpalveluun vaikka sairaalasta ja pyytää, että posti edelleenlähetetään määräaikaisesti toiseen osoitteeseen henkilölle, joka hoitaa asiat. Palvelu maksaa muutaman kymmenen euroa.

Jos käytät säännöllisesti tietokonetta, Netposti voisi olla sähköinen postilaatikkosi netissä. Se on ilmainen, mutta tarvitset palvelun käyttöönottoon pankkitunnukset.

Ei kuitenkaan kannata pelästyä perintäyhtiön kirjettä edes silloin, kun maksaminen ei onnistu eräpäivänä. Aina kannattaa soittaa asiakaspalveluun ja pyrkiä sopimaan maksusta. Perintäyhtiöt, kuten pankitkin, yrittävät ensisijaisesti neuvotella ja löytää kullekin parhaan tavan hoitaa erääntynyt lasku.

• Asun asumisoikeusasunnossa. Voinko testamentata asumisoikeusasuntoni veljeni pojalle, joka on luottokelvoton ja velkajärjestelyssä? Voivatko velalliset lunastaa asunnon veljeni pojalta velkojensa suoritukseksi vai saako hän pitää sen?

Voit testamentata asumisoikeuden veljenpojallesi, mutta tällä pitää olla asumisoikeusnumero.

Asumisoikeusasuntoa ei voi omistaa, siinä on vain oikeus asua. Asukas on maksanut siitä asumisoikeusmaksun, joka on 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta.

Perinnössä mikään raha ei siirry perijälle, sillä asumisoikeussopimus vain siirretään hänen nimiinsä. Lisäksi perijän nimiin siirretään asunnosta maksettu vakuus, joka esimerkiksi Asolla eli Asuntosäätiön Asokodeissa vastaa kahden kuukauden käyttövastiketta.

Luottotiedot eivät vaikuta asumisoikeusasunnon saantiin, kuten muissa vuokra-asunnoissa, mutta perinnöksi saatava asumisoikeusasunnon vakuus katsotaan omaisuudeksi. Lain mukaan velkajärjestelyssä oleva yksityishenkilö saa pitää tuhat euroa saamastaan perinnöstä, lahjasta tai muusta kertaluontoisesta lisävarallisuudesta. Loput menevät velkojille. Siten velkajärjestely – samoin jos henkilö on ulosotossa – saattaa käytännössä jopa estää perinnön saannin, jos velat ovat perintöä suuremmat.

Yritä siis mahdollisen testamenttisi vuoksi sinnitellä elossa vielä pitkään. Ainakin, kunnes veljenpoikasi on saanut maksuohjelmansa loppuun. Se kestää yleensä kolmesta viiteen vuoteen.

• Voiko verotuksessa vähentää rahoitusvastikkeeseen sisältyvän koron?

Tämä kysymys askarruttaa monia! Verovelvollisella on tuloverolain mukaan oikeus vähentää pääomatuloistaan velkojensa korot, jos velka koskee veronalaisen tulon hankkimista tai vakituisen asunnon hankkimista tai peruskorjausta. Yleensä voi vähentää vain oman velkansa korot. Poikkeuksena ovat takaajan tai muun vakuuden asettajan korot, jotka ovat rajoitetusti vähennyskelpoisia.

Asunto-osakeyhtiöllä voi olla velkaa, jolla on rahoitettu esimerkiksi rakennusten rakentamista tai korjaamista. Asunto-osakeyhtiö maksaa kyseisen velan lyhennykset ja korkomenot osakkeenomistajilta perimillään rahoitusvastikkeilla. Rahoitusvastikkeessa saatetaan eritellä, mikä osa vastikkeesta käytetään asunto-osakeyhtiön velan lyhennyksiin ja mikä korkomenoihin.

Koska kyseessä on asunto-osakeyhtiön eikä osakkeenomistajan henkilökohtainen velka, ei osakkeenomistaja voi vähentää rahoitusvastikkeeseen sisältyvää korko-osuutta omassa verotuksessaan.

Asunto-osakeyhtiön pankille tai muulle velkojalle maksamat korkomenot vähennetään kuluna asunto-osakeyhtiön kirjanpidossa ja verotuksessa.

Asiantuntijoina tuotantopäällikkö Reetta Lehessaari Intrum Justitia Oy:stä, tuotepäällikkö Ulla Kankkunen Postista, henkikirjoittaja Tiina Rajamäki-Ovaska Uudenmaan maistraatista, viestintäpäällikkö Ritva Bergström Asuntosäätiö Asokodeista, perintävastaava Anna-Mari Niiranen Takuu-Säätiöstä ja veroasiantuntija Raili Knuutinen Kaakkois-Suomen verotoimistosta.

Viva 7/2016

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti