Perimisjärjestys: Leski perii puolisonsa, jos rintaperillisiä ei ole

Miettikää, mitä omaisuutta haluatte pitää omassa suvussa.

Sisarussarjassamme on yksi pariskunta, jolla ei ole lapsia. Me sisarukset olemme isämme jakamattoman kuolinpesän osakkaina. Lapsettomalla pariskunnalla ei ole avioehtoa. Jos lapseton sisaremme kuolee ennen puolisoaan, periikö leski sisaremme jakamattoman kuolinpesäosuuden? Hänhän ei ole sukulainen isämme jälkeen.

Nimimerkillä, Meneekö isän perintöä toiseen sukuun?

Isän perintöä menee toiseen sukuun ainakin väliaikaisesti, mikäli sisarenne kuolee ennen puolisoaan. Lain mukaan leski perii puolisonsa, kun rintaperillisiä ei ole. Leski voi elinaikanaan käyttää perimäänsä omaisuutta haluamallaan tavalla, lupaa kysymättä tai kenellekään tiliä tekemättä.
– Lesken oikeus puolisonsa jälkeen on jopa niin vahva, että hän voi panna oman omaisuutensa hyllylle lepäämään ja halutessaan käyttää vain ja ainoastaan puolisoltaan perimäänsä omaisuutta, asianajaja Harri Kontturi painottaa. Teidän tapauksessanne lesken toimintamahdollisuuksia kaventaa se, että isänne perintö on jakamatta. Jos sisarenne kuolee ennen miestään, leski tulee hänen tilalleen kuolinpesän osakkaaksi ja kuolinpesää hallinnoivat pääsääntöisesti osakkaat yhdessä. Näin ollen myös leskellä on sanansa sanottava siihen, mitä omaisuudelle tehdään.
– Leskeä on kuultava käytännön asioissa, esimerkiksi siinä, myydäänkö kuolinpesän kiinteistöltä puita. Koska leskellä on oikeus omaisuuden tuottoon, voi hän vaatia hakattavaksi metsää esimerkiksi osuuttaan vastaavat kuutiot vuosikasvusta, Kontturi sanoo.

Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset, joihin myös te sisaruksina kuulutte, tulevat perinnönjaolle vasta, kun leski kuolee. Tällöin lesken perilliset ja ensiksi kuolleen puolison perilliset pääsääntöisesti jakavat jäljellä olevan omaisuuden. Omaisuus jaetaan tasan puolisoiden sukujen kesken, ellei erityisiä syitä muunlaiseen jakoon ilmene.

Mikäli leski on vaurastunut leskenä ollessaan, vaurastuminen voidaan tietyin edellytyksin lukea yksin lesken perillisten hyväksi. Tähän voidaan päätyä esimerkiksi siinä tapauksessa, että leski on saanut perinnön.

Lesken lahjoitukset voivat vastaavasti aikaan saada vastikkeen suoritusvelvollisuuden ensiksi kuolleen puolison suvulle.
– Lesken pesää jaettaessa ensiksi kuolleen puolison sisarukset voivat vaatia itselleen mitä omaisuutta tahansa, joka avioliiton aikana oli kuulunut heidän sisarukselleen. Tässä vaiheessa he saavat halutessaan sen osan isänsä kuolinpesäosuudesta, joka on lesken kuollessa jäljellä. Leski ei esimerkiksi voi testamentilla määrätä, mitä omaisuutta tulee ensiksi kuolleen puolison perillisille, Kontturi sanoo.

Kannattaa siis miettiä, mitä omaisuutta haluaisitte pitää suvussa. Sisarenne voi ehdottaa puolisolleen avioehtosopimusta, jossa isän perintö ja sen tuotto jätetään avio-oikeuden ulkopuolelle. Sen jälkeen hän voi omassa testamentissaan tai puolisoiden yhteisessä testamentissa määrätä perintöosuutensa kenelle parhaaksi katsoo.

Kontturin mukaan toinen vaihtoehto on, että sisarenne laatii testamentin sisarilleen pelkästä kuolinpesäosuudesta. Se katkaisee tältä osin lesken perintöoikeuden osuuteen. Leski voi saada siitä osuuden yleensä vain siinä tapauksessa, että hän on puolisonsa kuollessa tätä vähävaraisempi ja on sen vuoksi oikeutettu tasinkoon varakkaampana kuolleen puolison pesästä. Tasinko voidaan tavallisesti suorittaa leskelle rahana.

Teksti: Helena Ranta-aho
Kuva: Colourbox

Viva 10/2012

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti