Rahastosäästäminen: Valitse sopiva riskin ja tuotto-odotusten suhde

Osakesijoituksiin liittyy aina riski.

Vietimme kesällä ensimmäisen lapsenlapsemme ristiäisiä. Olemme ajatelleet, että voisimme muistaa pienokaista laittamalla häntä varten säästöön pienen summan kuukausittain tai merkkipäivinä, jotta hänen olisi sitten aikanaan helpompi päästä oman elämän alkuun. Pankissa meille ehdotettiin rahastosäästämistä ja suositeltiin kehittyville markkinoille sijoittavaa rahastoa. Eikö rahojen menettämisen vaara ole suuri, jos ohjaamme rahat kaukomaille?

Nimimerkillä, Rahastoilla kaukomaille

Rahojen menettämisen vaara on aina olemassa, kun sijoittaa osakkeisiin. Ei ole takeita siitä, että sijoituskohteiksi valittujen yhtiöiden osakkeiden hinnat ovat ensi vuonna, viiden vuoden tai edes kymmenen päästä korkeammat kuin nyt. Epävarmaa on myös, minkä verran osinkoja sijoituskohteiksi valitut yhtiöt omistajilleen maksavat.

Sama pätee osakkeisiin sijoittaviin rahastoihin. Niidenkin arvot voivat nousta ja laskea jyrkästi, vaikka yksittäisiin yrityksiin liittyvä riski on niissä yleensä pieni, koska rahastot hajauttavat sijoituksensa useisiin yrityksiin.

Tähän mennessä osakemarkkinat ovat kuitenkin palkinneet sijoittajat, jotka ovat höykytystä sietäneet. He ovat yleensä pitkän päälle vaurastuneet selvästi nopeammin kuin esimerkiksi tallettajat tai joukkolainasijoittajat. Hermoja koettelevalta vuoristoradalta ette siis välty, jos ylipäätään sijoitatte osakkeisiin.

Mutta olette oikeilla jäljillä kehittyvien maiden riskejä pohtiessanne: tähän mennessä kurssien heilunta on ollut hurjinta kehittyvillä markkinoilla. Kun suuret sijoittajat ovat syystä tai toisesta hermostuneet, he ovat vetäneet rahansa ensimmäiseksi niiltä. Kehittyviin maihin liittyy myös joukko riskejä, jotka ovat länsimaissa tyypillisesti pienempiä kuten heikko omaisuudensuoja tai epävakaa poliittinen järjestelmä. Toisaalta niiden odotetaan edelleen kasvavan länsimaita nopeammin, vaikka niidenkin kasvuvauhti on hidastumassa.

Niillä ei myöskään ole raskasta velkalastia niin kuin monella länsimaalla. Kymmenen viime vuoden aikana (heinäkuu 2002–heinäkuu 2012) kehittyvien maiden osakemarkkinat ovat poikineet keskimäärin noin 12 prosentin vuotuisen tuoton. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat jääneet neljään prosenttiin. Keskiarvojen takaa löytyy kuitenkin isoja eroja: Latinalaisen Amerikan maat ovat tuoneet noin 20 prosentin vuotuisen tuoton, Kaukoidässä on jääty alle kahteen prosenttiin.

Jos ette halua itse pohtia, mitkä maat tai alueet voisivat jatkossa olla tuottoisimpia sijoituskohteita, voitte valita useille alueille sijoittavan rahaston, jonka salkunhoitaja valitsee puolestanne. Toinen vaihtoehto on rahasto, jonka salkunhoitaja ei tee valintoja itse, vaan seuraa jotakin kehittyviä markkinoita laajasti kuvaavaa indeksiä, jolloin rahaston voi odottaa pääsevän lähelle markkinoiden keskimääräistä tuottoa.

Viva 10/2012

Teksti: Helena Ranta-aho
Kuva: Colourbox

Minun rahat vai sinun rahat ja pitääkö aikuisia lapsia auttaa? Rouva Raha -palstalla vastataan arjen rahankäyttöä koskeviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi postitse osoitteeseen Viva-raha, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia tai sähköpostitse vivaraha@otavamedia.fi.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti