Testamenttaa järjestölle
Ei tarvitse olla miljonääri jättääkseen perintöä hyväntekeväisyysjärjestölle. Auttaa voi testamenttaamalla vaikkapa taulun tai pianon.
Moni suomalainen lahjoittaa elinaikanaan rahaa tai tavaroita hyväntekeväisyyteen joko säännöllisesti tai silloin tällöin.
Kuitenkin vain harva jättää perintöä järjestölle, vaikka pitäisi sen toimintaa niin arvokkaana, että se ansaitsisi tukea.
”Yksi syy tähän on se, että suomalaiset tekevät ylipäänsä melko vähän testamentteja”, sanoo koordinaattori Pia Tornikoski Hyvä testamentti -kampanjasta.
Kun omaisuutensa kohtaloa ei mieti etukäteen, myös itselleen tärkeän toiminnan muistaminen unohtuu.
Suomessa testamenteilla rahoitetaan nykyisin noin 10 prosenttia yhteisöiden toiminnasta, ulkomailla selvästi enemmän: 20–30 prosenttia. Kampanjalla yleishyödylliset järjestöt pyrkivät lisäämään tietoa hyväntekeväisyyteen testamenttaamisesta.
Lahjoitus järjestöille
Järjestöille pienikin lahjoitus on tervetullut apu. Toisaalta esimerkiksi kesämökkiä tai asuntoa voidaan hyödyntää konkreettisesti järjestön toiminnassa.
”Hyvä esimerkki tästä ovat lastensuojelujärjestölle testamentatut asunnot, joissa pitkäaikaissijoitetut nuoret ovat voineet asua opiskeluaikanaan”, Tornikoski sanoo.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen muistamista Tornikoski suosittelee erityisesti henkilöille, joilla ei ole perillisiä ja joiden omaisuus menee kuoleman jälkeen valtiolle. Vuosittain heitä kuolee Suomessa noin 500.
Rintaperilliset
Rintaperillisillä eli lapsilla tai näiden kuoltua lapsenlapsilla on oikeus puoleen perittävästä omaisuudesta. Lopusta voi testamentilla määrätä haluamallaan tavalla.
”Testamentatakseen hyväntekeväisyyteen ei tarvitse olla miljonääri. Omaisuudestaan voi jakaa osan, vaikka perillisiä olisi muitakin”, Tornikoski sanoo.
Järjestölle voi testamentata myös irtaimistoa, kuten pianon tai taulun, jonka perinnön saanut taho voi edelleen myydä.
Tornikoski suosittelee, että aikeistaan testamentata hyväntekeväisyyteen kannattaa kertoa lähipiirilleen hyvissä ajoin. Silloin asia ei tule rintaperilliselle yllätyksenä, ja samalla testamentin olemassaolo tulee muiden tietoon.
”Voi olla, että jälkipolvilla ei edes ole tarvetta kaikelle omaisuudelle. Halutaanko kolmatta kesämökkiä samaan perheeseen, jos molemmat puolisot ovat sellaisia jo perineet?”
Testamenttaamalla omaisuuttaan hyväntekeväisyydelle voi lisäksi pienentää perillisille lankeavan perintöveron määrää. Järjestöt eivät joudu maksamaan saamastaan perinnöstä veroa.
Laadi testamentti
Testamentin voi laatia kuka tahansa, mutta Tornikoski suosittelee sen teettämistä lakiasiantuntijalla. Tällöin muotoseikat ovat varmasti kunnossa, ja viimeinen tahto on laillisesti pätevä.
On esimerkiksi tärkeää, että testamentin on allekirjoittanut kaksi esteetöntä todistajaa. Lisäksi pitää muistaa perusasiat: nimetä oikein järjestö, jolle perintöä haluaa jättää ja kertoa selvästi, mitä perinnön osaa testamentti koskee.
Testamentilla voi rajata perinnön käyttökohteeksi esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksen löytökissatoiminnan.
Liian yksityiskohtaista rajausta Tornikoski kuitenkin kehottaa välttämään. Perintö saattaa siirtyä järjestölle vasta vuosikymmenten kuluttua, jolloin toiminnan luonne saattaa poiketa nykyisestä suuresti.
Järjestö ei voi ottaa perintöä vastaan, jos se ei pysty noudattamaan viimeistä tahtoa.
Tehty testamentti
Jo kerran tehtyä testamenttia voi ja kannattaakin tarkastella uudelleen säännöllisin väliajoin.
Perinnön saajaksi valitun järjestön toiminta on saattanut muuttua suuntaan, jota ei enää haluakaan tukea tai testamentattavaa omaisuutta on saattanut karttua lisää.
Vanhat testamentit kannattaa tuhota esimerkiksi laittamalla ne paperisilppuriin.
Testamentilla turvaa puolisolle
- Suomessa tehdään arviolta 15 000 testamenttia vuodessa. Se ei ole paljon, sillä esimerkiksi Ruotsissa testamentin tekee noin viidennes.
- Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattorin Pia Tornikosken mielestä yhtenä syynä on halu välttää kuoleman ajattelemista.
Parhaimmillaan testamentti kuitenkin ehkäisee riitoja ja jopa välirikkoja perillisten kesken. Kun vainajan tahto on selvillä, perinnönjaosta ei tarvitse kiistellä. - Puolison tulevaisuuden turvaaminen on yksi yleisimpiä syitä testamentin tekoon. Jos vainajalla on lapsia eikä testamenttia ole tehty, puoliso ei peri vainajaa. Leski perii vainajan silloin, kun vainaja on lapseton eikä testamentilla ole määrätty toisin.
- Erityisen tärkeä testamentti on avopareille, jotka haluavat turvata toistensa taloudellisen tilanteen jommankumman kuoltua. Ilman testamenttia avopuolisoilla ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen.
- Avioleski saa ilman testamenttiakin jäädä asumaan pariskunnan yhteiseen asuntoon. Avoleskellä tätä oikeutta ei ole, jos pariskunnan asunto on ollut vainajan omaisuutta.
Teksti: Mari Valkonen
Kuva: Colourbox
Viva 9/2015.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti