(Päivitetty: )
Teksti:
kotilaakari.admin

Uusi Rouva Raha vastaa pariskunnalle, jota huolestuttaa työttömyysturva yt-neuvottelujen alla.

Olemme vaimon kanssa saman työnantajan palveluksessa, mutta eri toimipisteissä. Työpaikallamme alkavat yt-neuvottelut. Pelkään, että meitä ikääntyviä laitetaan taas työttömyysputkeen. Mitä se tarkoittaa minulle, joka olen 58-vuotias, ja mitä 55-vuotiaalle vaimolleni? Nimimerkillä: Potkuja pelkäävä

Yleensä työtön kokee pääsevänsä eikä joutuvansa työttömyysputkeen. Kirjaimellisesti työttömyys- eli eläkeputki tarkoittaa lisäpäiviä, joilta saa ansiopäivärahaa tietyin ehdoin senkin jälkeen, kun on saanut sitä jo enimmäismäärän eli 500 päivää. Käytännössä nämä 500 päivää kestävät noin yhden vuoden ja 11 kuukautta.

Kuka on oikeutettu ansiopäivärahaan?

Työttömyyspäiväraha on varsin monimutkainen kokonaisuus, joten avaan vähän sen kiemuroita sinulle ja vaimollesi, jotta voitte arvioida, mitä yt-neuvottelujen huonoin vaihtoehto teille tarkoittaisi. Voit saada tietyin edellytyksin ansiopäivärahaa jopa 65-vuotiaaksi. Mutta ansiopäivärahaa tai muita työttömyysetuuksia saanut voi jäädä vanhuuseläkkeelle halutessaan jo 63-vuotiaana. Lisäsääntö: vuosina 1950–57 syntyneet henkilöt voivat siirtyä lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle jo 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Tämä koskee sinua, mutta ei vaimoasi.

Jotta ansiopäivärahaa saa, sinun ja vaimosi pitää olla työttömyyskassan jäseniä, ja teidän on täytettävä joitakin muita ehtoja. Verotettava ansiopäiväraha maksetaan viikossa viideltä arkipäivältä, myös arkipyhiltä, ja kuukaudessa keskimäärin 21,5 päivältä. Päiväraha kerryttää myös eläkettä.

Miten ansiopäiväraha lasketaan?

Päiväraha lasketaan vähintään 26 kalenteriviikon (5,2 kk) palkkakertymästä, josta vähennetään muun muassa lomarahat ja -korvaukset. Siten päivärahan perusteena olevaan palkkasummaan vaikuttaa se, kuinka suuri on lomarahojen ja -korvausten osuus kokonaispalkkasummassa. Lomaraha ja -korvaus eivät siis siirrä ansiopäivärahan alkamista, kuten tekevät kultainen kädenpuristus, työnantajan myöntämä tukipaketti ja muut taloudelliset etuudet työsuhteen päättyessä.

Kun lomarahat ja -korvaukset on vähennetty, jäljelle jäävästä palkkatulostasi vähennetään vielä työntekijän työttömyysvakuutus-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksua vastaava osuus (tänä vuonna 4,13 %) ennen kuin päiväraha määritellään.Päivärahasi muodostuu perusosasta ja ansio-osasta sekä mahdollisesta lapsikorotuksesta, jos olet alaikäisen huoltaja. Perusosa on vuosittain vahvistettavan Kelan peruspäivärahan suuruinen, tänä vuonna 32,66 euroa päivässä. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää taitekohdan (tänä vuonna 3 429,30 euroa), ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 prosenttia.

Ansio-osan voi saada korotettuna 90 päivän ajan (4,5 kk), jos sinulla on työhistoriaa vähintään 20 vuotta, palkansaajakassan jäsenyyttä vähintään viisi vuotta, työsopimus on irtisanottu ja ilmoittaudut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Korotettua ansio-osaa voi saada 200 päivää (10 kk), jos osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Korotettu ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta ja taitekohdan ylimenevältä osalta 37,5 %.

Mikä on päivärahan perusteena oleva palkka?

Monelle tulee yllätyksenä, että päivärahan perusteena oleva palkka on pienempi kuin työstä saatu kuukausipalkka. Yksinkertaistettuna: jos lomaraha- ja lomakorvausten vähentämisen jälkeen palkkasi olisi 2 000 euroa brutto, siitä vähennetään työttömyysvakuutus-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuja vastaava osuus, jolloin palkkatuloksi jää 1 914 euroa. Kun se jaetaan 21,5 päivällä, päiväpalkaksi tulee 89,19 euroa. Siitä laskettu ansiopäiväraha on 58,09 euroa päivässä ja 1 248,94 euroa kuukaudessa. Miinus verot. Lisätietoa ansiopäivärahasta saat omasta työttömyyskassastasi tai esimerkiksi osoitteesta www.tyj.fi.

Kuka on oikeutettu ansiopäivärahan lisäpäiviin?

Oikeus työttömyysputkeen eli ansiopäivärahan lisäpäiviin vaihtelee ikäryhmittäin. Sinä kuulut vuonna 1955–56 syntyneisiin. He ovat oikeutettuja lisäpäiviin täytettyään 60 vuotta ennen kuin ansiopäivärahan laskuri on nakuttanut 500 päivää täyteen. Sinulla tuohon alaikärajaan on parisen vuotta. Kun siitä vähennetään palkallinen irtisanomisaika, enintään puoli vuotta, ja ansiopäivärahan enimmäisaika, noin kaksi vuotta, kuulut niihin onnekkaisiin, jotka saavat ansiopäivärahaa halutessaan jopa sen kalenterikuukauden loppuun, kun täytät 65 vuotta.

Vaimosi taas kuuluu vuonna 1957 tai myöhemmin syntyneiden ikäryhmään. Siihen Siihen kuuluvakin on oikeutettu eläkeput-keen, mutta vain, jos ehtii täyttää 61 vuotta ennen ansiopäivärahan enimmäisajan umpeutumista.Vaimollasi tuohon työttömyys- tai eläkeputken alaikärajaan on nyt kuusi vuotta. Kun siitä vähennetään irtisanomisaika ja ansiopäivärahan enimmäisaika, silti vaimollasi olisi vielä vähintään kolme ja puoli vuotta ikäryhmänsä eläkeputken alaikärajaan.

Se tarkoittaa sitä, että hän putoaisi ansiopäivärahan katon täytyttyä Kelan työmarkkinatuelle, mikä pienentää tuloja ja vähentää myös lopullista eläkettä. Kannattaa siis pohtia, kannattaako teidän tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka auttavat vaimosi työllistymistä mahdollisimman nopeasti.

Työmarkkinatuki, kenelle se maksetaan?

Verotettava työmarkkinatuki on tänä vuonna 32,66 euroa päivässä, ja sitäkin maksetaan viideltä päivältä viikossa, myös arkipyhiltä. Sitä maksetaan myös niille työttömille, jotka eivät kuulu mihinkään työttömyyskassaan ja jotka eivät täytä työssäoloehtoa. Niille, jotka täyttävät työssäoloehdon, mutta eivät ole työttömyyskassan jäseniä tai eivät ole täyttäneet työssäoloehtoa kassan jäsenyysaikana, maksetaan peruspäivärahaa Kelasta. Peruspäiväraha on täysimääräisenä samansuuruinen kuin työmarkkinatukikin, joskin edellytykset poikkeavat toisistaan.

Vaimosi välttää putoamisen ansiopäivärahalta ansiopäivärahalta, jos saa välillä töitä. 500 päivän laskuri nollautuu nimittäin aina, kun on ollut töissä yhteensä 26 kalenteriviikkoa eli 6,5 kuukautta tarkasteltavan jakson aikana. Se on kaksi vuotta ja neljä kuukautta.Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Työssäoloehtoa kerryttää jokainen työviikko, jolloin on ollut vähintään 18 tuntia vaikkapa keikkatöitä. Palkan pitää olla työehtosopimuksen mukainen tai kokoaikatyöstä vähintään 1 154 euroa kuukaudessa.Jos työllistyy osittain, ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, joten myös 500 päivän laskuri kuluu tavallista hitaammin. Jos laskurissa on vielä päiviä työssäoloehdon täyttyessä, päiväraha lasketaan uudelleen. Se on vähintään 80 prosenttia aiemmasta, ilman mahdollisia lapsikorotuksia maksetusta ansiopäivärahasta.

Miten eläkeuudistus vaikuttaa lisäpäivien laskentaan?

Mutta palaan vielä kysymykseesi työttömyys- eli eläkeputkesta. Sinä voisit nykysäännösten mukaan siirtyä lisäpäiviltä jo 62-vuotiaana eläkkeelle ilman varhennusvähennystä. Todennäköisesti oikeus on voimassa vuonna 2018, jolloin olet 62-vuotias. Parhaillaanhan työmarkkinajärjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta, jonka pitäisi tulla voimaan vuoden 2017 alussa, mutta muutokset tulevat yleensä voimaan vasta siirtymäajan jälkeen.

Esimerkiksi työttömyyseläke oli vuosikymmeniä väylä vanhuuseläkkeelle. Sen kohtalo sinetöitiin jo vuoden 2005 eläkeuudistuksessa, ja viimeiset työttömyyseläkkeet myönnettiin vuonna 1949 syntyneille vuoden 2011 aikana.Kumpikin teistä on liian nuori hakeakseen osa-aikaeläkettä, sillä osa-aikaeläkkeen alaikäraja on 61 vuotta vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä henkilöillä, mutta kerrottakoon niille, jotka ehkä jo ovat: osa-aikaeläke päättyy irtisanomisaikana aikaisintaan kuuden viikon jälkeen, jos irtisanotulla ei ole työvelvoitetta. Sen jälkeen henkilöstä tulee työtön, joka voi hakea ansiopäivärahaa. Se lasketaan palkasta, jonka henkilö sai edellisen kerran ollessaan kokoaikainen työntekijä.Toivottavasti teille molemmille löytyy uusia töitä!

Teksti: Vellamo Vehkakoski
Kuva: Colourbox

Lue myös: Työttömyysputki, hukkaputki?

© Colourbox

Yli 3o vuotta toimittajana työskennellyt Vellamo Vehkakoski vastaa arjen rahankäyttöä koskeviin kysymyksiin. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja sosiologi.

Minun rahat vai sinun rahat ja pitääkö aikuisia lapsia auttaa? Rouva Raha -palstalla vastataan arjen rahankäyttöä koskeviin kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi postitse osoitteeseen Viva-raha, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia tai sähköpostitse vivaraha@otavamedia.fi.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X