Turvalaitteista on apua liikenteessä – Nämä autojen apuvälineet ehkäisevät onnettomuuksia
Havainnointia ja auton käyttöä helpottavia sekä ajoa avustavia varusteita on nykyisin tarjolla todella paljon. Tässä niistä hyödyllisimpiä.
Kun pohditaan ajoneuvon sopivuutta ikäkuljettajalle, kannattaa ensin tutustua apuvälineisiin, jotka on helppo asentaa vanhempaankin autoon.
Helpot ja halvat
Lisäkahvat oviaukoissa antavat tukea.
Kääntölevy kuljettajan istuimella auttaa kuljettajan kääntymistä oviaukosta ajosuuntaan ja takaisin.
Turvavyön vedin auttaa vetämään turvavyön paikoilleen.
”Kevyempien apuvälineiden tarkoitus on helpottaa liikkumista autoon ja sieltä ulos, jotta liikuntarajoitteet eivät estä autoilua. Tällaiset varusteet ovat huokeita ja helppoja asentaa, eikä autoa tarvitse niiden takia erikseen katsastaa”, kertoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.
© LIIKENNETURVA
Vakaampaa ajoa
Aktiivisista eli onnettomuuksia ehkäisevistä turvajärjestelmistä tärkeimmät ovat Elovaaran mukaan ajonvakautus- ja kaistalla pysymisen tukijärjestelmä sekä hätäjarrutus.
Ajonvakautusjärjestelmä ESC vähentää onnettomuusriskiä jarruttamalla yksittäisiä pyöriä ja vähentämällä moottorin tehoa tarpeen mukaan. Euroopassa ESC on ollut pakollinen uusissa autoissa vuodesta 2014.
Professori Timo Tervo sanoo ajonvakautuksen estävän 70–80 prosenttia suistumisista, jotka johtuvat auton hallinnan menettämisestä liukkaalla kelillä.
”Suistumista tapahtuu kaiken ikäisille, mutta helpommin iäkkäille, kun reaktiot ovat hidastuneet.”
Kaistavahti on kaistalla pysymisen tukijärjestelmien yksinkertaisin versio. Se tunnistaa kaistaviivat ja antaa merkkiäänen, jos kuljettaja on ajautumassa kaistalta tilanteessa, jossa hän ei ole näyttänyt vilkkua.
© OPEL
Ohjausavustin kuuluu edistyneempiin malleihin. Se estää tahattoman tieltä suistumisen korjaamalla ajolinjaa kauemmas kaistaviivoista.
Hätäpysäytys voi sisältyä mukautuvaan vakionopeudensäätimeen, joka rekisteröi etäisyyden edellä ajavaan autoon ja säätää turvallisen ajoetäisyyden. Äkillisessä tilanteessa järjestelmä estää peräänajon tekemällä hätäjarrutuksen.
© OPEL
”Ajoin maantietunnelissa, kun vakionopeudensäädin alkoi piipata. Yritin selvittää syytä, kun vaimo huusi, että jarruta! Jono pysähtyi. Auto teki automaattijarrutuksen puoli sekuntia ennen kuin jalkani koski jarrupoljinta”, Tervo kertoo.
Mukautuvan vakionopeudensäätimen heikkous on sen herkkyys häiriöille.
”Jos tutkan eteen tulee loskaa, koko vakionopeudensäädin menee pois päältä. Jotkut autot on aerodynaamisesti suunniteltu niin, että viima puhdistaa tutkan. Minun Volkswagenissani säädin pimenee loskakelillä koko ajan, koska en osaa kytkeä sen automatiikkaa pois päältä”, Tervo kertoo.
Automaatilla sujuvammin
Automaattivaihteisto voidaan laskea turvalaitteisiin sikäli, että se vähentää kuljettajan suorituspaineita risteystilanteessa.
Ikäkuljettajat ovat Liikenneturvan tilastojen mukaan yliedustettuina risteyskolareissa. Monimutkaisessa risteystilanteessa vaaditaan kuljettajalta usean samanaikaisen tapahtuman hahmottamista ja nopeaa reagointia, mikä johtaa kognitiiviseen kuormittumiseen.
”Automaattivaihteisto jättää kuljettajalle enemmän aikaa havainnoida ympäristöä, kun ei tarvitse keskittyä vaihteiden vaihtamiseen. Toki kysymys vaihteistosta on yksilöllinen. Jotkut ovat tottuneet käyttämään vaihdekeppiä, joten se voi olla heidän kohdallaan hyvä ratkaisu”, Ari-Pekka Elovaara sanoo.
Auto auttaa näkemään
Valaistuksen turvajärjestelmät auttavat vaikeissa valaistusolosuhteissa ja silloin, kun kuljettajan tarkkaavaisuus on suuntautunut muualle.
Kääntymisvalo kytketään päälle samaan aikaan vilkun kanssa, ja se valaisee tehokkaammin suuntaa, johon auto on kääntymässä.
Kaarrevalot taas seuraavat kaarretta, kun kuljettaja kääntää ohjauspyörää.
Moottoritievalot ovat epäsymmetriset siten, että pientareen puoleinen valo on suunnattu pidemmälle kuin keskiviivan puoleinen valo, eli ne näyttävät pidemmälle niin, että vastaantulija häikäistyy mahdollisimman vähän.
”Ikääntyessä hämäränäkö heikkenee, joten hyvät valot ovat tärkeät. Omassa autossani on kääntyvät ja mukautuvat ledivalot. Järjestelmä himmentää valokiilaa vastaan tulevan ja edessä ajavan auton kohdalla. Tämä vähentää häikäisyä. Valot näyttävät kahta puolta ohi ja ojan puoleinen valo näyttää vielä pidemmälle metsään”, Tervo kuvailee.
Pimeänäköjärjestelmä on viety askelta pidemmälle. Lämpö- tai infrapunakamera havaitsee ihmiset ja eläimet jopa 300 metrin päästä eli kauempaa kuin ihmissilmä. Kuva välitetään kojelaudassa olevalle näyttöruudulle.
© FORD
Apua pysäköintiin
Pysäköintiavustimet ovat Liikenneturvan Ari-Pekka Elovaaran mukaan hyvä apu ikäkuljettajille.
Peruutuskamera on hyvä, jos kuljettajan on hankala katsoa taakse. Kamera kuvaa ja näyttää ruudulla kuvaa auton takaa.
Peruutustutkia on myös kamerattomia versioita. Ne mittaavat pysäköitäessä etäisyyden auton takana ja joissain tapauksissa myös etupuolella.
”Kun tällaisella autolla ajaa parkkiruutuun, järjestelmä piippaa ensin harvemmin ja estettä lähestyttäessä useammin ja viimein yhtäjaksoisesti, jolloin autoa ei pidä enää ajaa pidemmälle.”
Automaattipysäköinti on pysäköintiavustinten edistynein versio. Tällainen järjestelmä ohjaa ajoneuvon parkkiruutuun. Kuljettajan tehtäväksi jää painella polkimia ohjeiden mukaisesti.
© OPEL
Liika on liikaa
Laitteiden lisääminen ei aina tee autosta turvallisempaa. Piipittävät ja vilkuttavat turvalaitteet voivat olla turvallisuusriski, jos ne vievät kuljettajan huomion pois liikenteestä ja jotain yllättävää tapahtuu.
”Rengaspaineen varoitusvalo syttyi autossani kerran. Vaimo yritti puhua, mutta en pystynyt vastaamaan, kun mietin, missä on lähin pysähtymispaikka. Jos tällaisessa tilanteessa tapahtuisi jotain yllättävää, se olisi onnettomuusriski – vastaava ilmiö on tunnistettu myös lento-onnettomuuksissa” , Tervo kertoo
Kosketusnäyttö saa Tervolta tuomion.
”Kosketusnäyttöjen valikoihin on vaikeampi osua sormella kuin jos siinä olisi nappula. Ajon aikana liikkuvassa autossa valikoiden selaaminen on jopa vaarallisempaa kuin kännykkään puhuminen”, Tervo sanoo.
Liikenneturvan Ari-Pekka Elovaara ei kosketusnäyttöjä tyrmää vaan muistuttaa niiden turvallisen käytön olevan kuljettajan omalla vastuulla.
”Kosketusnäyttöä ei pidä käyttää ajon aikana, koska kaikki huomio voi mennä siihen. Jos lähtee säätämään jotain, niin ollaan äkkiä tutkimassa valikkoa, että mitäs kivaa täältä löytyy. Sama pätee radiokanavien selaamiseen ja puhelimen käyttöön ajon aikana.”