Baskimaa sopii kulinaristeille

Jaa kaverilleTilaa Seura

Saavuimme Espanjan Baskimaahan ja San Sebastianiin, baskiksi Donostiaan, perjantaina illansuussa. Filmifestivaalien takia majoitusta oli saatavilla vain yhdeksi yöksi, joten ryntäsimme saman tien vanhaankaupunkiin syömään pintxoja, joista Baskimaa on kuuluisa.

Pintxot ovat tapasten baskiversioita ja useimmiten niissä on täytteitä leipäpalan päällä, vaikka pintxoksi kutsutaankin mitä tahansa pientä annosta, kuten munakkaan siivua. Donostian pintxot ovat erityisen maineikkaita, ehkä koko alueen parhaita ja perinteisistä pintxopaikoista on jopa pieni kartta. Sen avulla suunnistaen löysimme yhden, johon mahtui pöydän ääreen edes seisomaan.

Paikka oli erikoistunut anjovispintxoihin, joita löytyi listalta kymmeniä erilaisia. Pohjoismaiden ulkopuolella anjovikseen käytetään kilohailin sijaan sardellia, joten anjoviskammoinen Tanjakin innostui. Pintxon ja lasin viiniä sai kolmella eurolla.

 

Baskimaa on kuuluisa pintxoistaan.

Tanjan lautasella pintxo, kädessä voileipä eli bocadillo. © IL

 

Pintxojen, kuten tapastenkaan tarjoiluun ei ole vain yhtä oikeaa tapaa. Löytämässämme paikassa osa tarjoomuksista oli esillä tiskillä, mutta listalta tilattuna ne sai tuoreina pöytään. Yleisin tapa on kuitenkin se, että pintxot ovat baaritiskillä, josta ne saa joko ottaa lautaselle itse tai sitten tarjoilijalle näytetään sormella, minkä niistä haluaisi syödä.

Pintxojen ja tapasten hienous piilee siinä, että syödä voi niin paljon kuin jaksaa ja milloin haluaa. Voi myös kokeilla samalla aterialla tai päivän mittaan erilaisia makuja ja ottaa lautaselleen vierekkäin vaikka lohi-ja lihapintxon. Ruokailutapa on myös yksinkertainen, varsinkin jos ruuat haetaan tiskiltä ja kielitaidotonkin selviää siitä helposti. Täytteistä ei toki aina silmämääräisesti pysty sanomaan, mitä ne sisältävät, mutta pieni kokeilunhalu on tässäkin paikallaan.

Täytteitä tosin on toisinaan sen verran reilusti, muutaman sentin paksuudelta, että paidan puhtauden ja oman arvokkuuden säilyttäminen syömisen aikana vaatii jonkin verran ponnisteluja.

Donostia, tai San Sebastian, on kaunis ja mukava rannikkokaupunki, jossa ei ole kuitenkaan mitään erityisiä nähtävyyksiä. Sinne kannattaa silti matkustaa hyvän ruuan perässä hieman kauempaakin, kuten jopa monet ranskalaiset tekevät. Muutakin ruokaa kuin pintxoja on saatavilla.

 

Donostia kuuluu Baskimaahan.

Donostian eli San Sebastianin katunäkymiä. © IL

 

Donostia ei ole kaukana Ranskan rajalta ja vaikka Baskimaa on rajattu itsehallinnollinen alue Espanjassa, ulottuu baskialue sen ulkopuolelle, myös Ranskaan. Rajaseudut ovat aina kiehtovia ja Euroopassakaan kansojen ja kulttuurien kirjo ei sotien seurauksena suinkaan kulje valtionrajojen mukaan ja kuten baskeilla, ei kaikilla omaa valtiota edes ole.
Toulousen seudulla tienviitat ovat ranskaksi ja oksitaniaksi. Bayonnessa oksitania vaihtuu espanjaan ja baskiin ja Espanjan puolelle vähän Biarritzin jälkeen siirryttäessä kielet ovat tietysti baski ja espanja.

Koska matkaa oli siis jatkettava, päätimme siirtyä toisen raja-alueen Navarran puolelle Pamplonaan, baskiksi Iruñaan. Tie vie Pyreneiden halki ja maisemat ovat todella jylhät.
Baskialue kattaa myös Navarran pohjoisosat ja Pamplonassakin baskiliput liehuvat talojen parvekkeilla, vaikka kaduilla kuuleekin lähinnä espanjaa. Koska Donostia on Baskimaata, sen ensimmäinen virallinen kieli on baski. Kun ostat sieltä bussilipun Pamplonaan, siinå lukee Iruña. Vielä 1990-luvulla Baskimaa oli tunnettu väkivaltaisuuksistaan, nykyään alue tuntuu rauhan tyyssijalta.

X