Ei hyvästi Bali, vaan näkemiin

Jaa kaverilleTilaa Seura

Kun astuimme hotellihuoneeseemme Sanurissa, mieleni teki yhtä aikaa sanoa pahasti ja majapaikalle hyvästi. Bali oli jäämässä taakse ja olimme varanneet viimeiseksi neljäksi yöksi edullisesti neljän tähden hotellin, jossa on uima-allas ja kaikki. Hyvää ei tässäkään tapauksessa saanut halvalla.

Bali on sadekaudella kostea paikka.

Kuvassa tämä näyttää hyvältä. (IL)

Hotelli on joskus ollut varmasti tähtiluokituksensa veroinen. Puutarha altaineen on hieno, huone iso ja melko minimalistisesti sisustettu ja siinä on oma keittiö, jossa ajattelimme kokata ainakin parina iltana. Valitettavasti minimalismi oli ulotettu alueelle, johon se ei kuulu, eli kunnossapitoon. Se on lopetettu jossain vaiheessa ja paikkojen annettu rapistua.

Hotellin käytävät ovat lehtien peitossa, samoin uima-allas, jonka pohja on puhdistettu roskista joskus puutarhan puiden ollessa pieniä ja viattomia. Pahinta oli kuitenkin huoneen ovelta vastaan lyövä homeen haju, joka oli niin tyrmäävä, että itiöiden saattoi suorastaan nähdä ilmassa leikkiä kustannuksellamme lyömässä.

Ankaralla tuuletuksella ja sumeilemattomalla ilmastoinnin käytöllä tilanne saatiin joten kuten hallintaan ja kotitoimiston saattoi sentään siirtää omalle pikku terassille uima-altaan viereen. Keittiö on silti niin tahmeassa kunnossa, että kokkaus ei tunnu hyvältä ajatukselta, eikä pelkällä kattilalla kovin kummoisia sapuskoja aikaan saisikaan. Kuulimme, että Sanurissa välinpitämättömyys rakennusten kunnossapidosta on jostain syystä yleistynyt ikävästi. Sadekausikin on ollut epätavallisen paha, mutta huoneen sohvan märkyys tuskin johtuu siitä.

Bali ja Sanur tarjoavat parempiakin uima-altaita.

Uima-allas ei ollut puhtain näkemämme. (IL)

Mutta mikäs tässä silti ollessa. Lyhyt oleskelumme täällä on asettunut yksinkertaisiin arkisiin uomiinsa. Olemme tavanneet täällä asuvia uusia suomalaisia ja japanilaisia ystäviämme ja tehneet töitä. Altaassakin on pystynyt pulahtamaan, kunhan ottaa suihkun sen jälkeen (Tanja tosin ilmoitti, että hän ei tuohon kolera-altaaseen mene). Euron hengeltä maksava aamiainen on ok, vaikkei toki neljän tähden tasoa. Meillä on erittäin kuivaa ja mukavaa verrattuna niihin balilaisiin, jotka asuvat edelleen telttaleireissä Agungin mahdollista purkausta paossa. Taivaanvuohet huhuilevat taivaalla.

Homealtistus seurauksineen ei silti ole todellakaan leikin asia, kaikkea muuta, mutta pian siirrymme joksikin aikaa hieman kuivemmille, viileämmille ja hintavammille seuduille. Tiistaina matka jatkuu kolmeksi viikoksi Uuteen-Seelantiin ja sen pohjoissaarelle. Eteläsaarta mahtavine maisemineen ja patikkamahdollisuuksineen tuli koluttua vuosi sitten ja maa teki meihin vaikutuksen. Toivottavasti vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut edistystä internet-yhteyksissä, jotka kauniisti sanottuna olivat… no, ei sitä voi sanoa kauniisti, joten antaa olla.

Emme kuitenkaan jätä tälle saarelle hyvästejä, sillä paluulento on varattu ja Bali kutsuu taas heti Uuden-Seelannin jälkeen. Olemme vieläpä varanneet saman homestayn Ubudista ja meidät toivotettiin sinne lämpimästi tervetulleiksi uudelleen. Kävimme myös ennen lähtöämme katsomassa viime kerran kotikatuamme, jossa kadunvarren kauppiaista moni muisti ja tervehti, yksi jopa tarjosi kahvit. Lupasimme hänellekin palata pian.

Kun kävimme Balilla ensimmäistä kertaa parin viikon talvilomalla mietimme, koskahan tulee seuraava kerta ja kauanko silloin on mahdollista olla. Emme arvanneet, että kolme ja puoli vuotta myöhemmin viettäisimme siellä kaksi ensimmäistä vuorotteluvapaani kuukautta ja viisi vuotta myöhemmin pystyttäisimme sinne toimistomme pariksi kuukaudeksi. Niin se elämä heittelee.

Bali saa meidät pian takaisin.

Tänne palaamme pian takaisin. (TM)

X