Teksti:
Ismo Lehtonen

Keskiaika oli tunnetusti raju ajanjakso ja myös renessanssin synnyinkaupunki Firenze oli usein väkivaltaisuuksien kourissa. Ylhäiset pelkäsivät syystäkin salamurhaajia, jopa niin, että Medici-sukua varten rakennettiin kaupungin yllä kulkeva ja Arno-joen ylittävä kivinen käytävä Palazzo Vecchion ja Palazzo Pittin välille herrasväen turvallista kulkua varten. Ehkä juuri värikkään historiansa velvoittamana Firenze yritti salamurhata matkabudjettimme.

 

Palazzo Vecchio, Firenze.

Palazzo Vecchio on Firenzen kaupungintalo. © IL

 

Reissuelämässämme suurimmat kuluerät ovat vakuutukset, ruoka, majoitukset ja itse matkustaminen paikasta toiseen. Olimme erittäin edullisen Belgradin jälkeen toki varautuneet siihen, että työmatkalla Italiassa kulumme moninkertaistuvat, teimmepä mitä tahansa. Yritimme tietysti säästää ja matkasimme esimerkiksi Roomasta Firenzeen hitaalla, mutta nopeaa Pendolinoa puolta halvemmalla junalla. Firenze pääsi silti yllättämään kalleudellaan. Toki olimme kaupungissa pahimman turistisesongin aikaan ja Firenze on Italian suosituimpia turistikohteita.

Olimme alunperin suunnitelleet viettää siellä vain töiden edellyttämän ajan, muutaman päivän, mutta Firenze osoittautui niin mielenkiintoiseksi, että päätimme jäädä pidemmäksi aikaa. Lisäksi ensimmäinen hotellimme osoittautui virhevalinnaksi ja sijaitsi melko syrjässä, joten vanhaan keskustaan tutustuminen sieltä käsin oli työlästä. Ja jossain meidän Italiassa oli joka tapauksessa töiden puolesta pakko olla.

 

Firenzen katedraali.

Firenzen katedraaali, Santa Maria dei Fiore. © il

 

Pyrimme aina kun mahdollista löytämään majapaikan, jossa olisi oma keittiö. Tapaamme syödä kaksi ateriaa päivässä, aamiaisen ja illallisen. Aamiaisella pärjäämme illalliseen asti ja jos aamiainen kuuluu majoituksen hintaan, kuten esimerkiksi Balilla, olemme kiitolliset, muuten valmistamme sen itse. Jos voimme kokata kotona, teemme omassa keittiössä tietysti mielellään myös illallisen ja mieluiten paikallisista raaka-aineista.

Firenzessä keittiöllisen majoituksen löytäminen ei onnistunut, joten jouduimme syömään ulkona. Lomamatkailjalle tämä vaihtoehto ei ehkä kuulosta siltä kaikkein kauheimmalta kohtalolta, etenkään Italiassa, mutta meille se tosiaan on kustannuskysymys. Toisaalta myös halusimme testata ravintoloissa firenzeläisiä paikallisherkkuja, joita ei muualta Italiasta välttämättä saa ja siinä myös erinomaisesti onnistuimme.

Siistiksi kehutun hotellin löytäminen keskusta-alueelta alle viidelläkympillä oli hankalaa, tosin pariksi yöksi sekin lopulta onnistui, vieläpä runsaan aamiaisen kera. Onnistuimme myös löytämään omien tutkimusten ja ystävien vinkkien avulla paikallisittain kohtuuhintaisia ja hinta-laatusuhteeltaan hyviä ravintoloita, mutta silti Italian-budjettimme oli jo kahden päivän Firenze-ajan jälkeen reikäinen kuin sala-ampujan jäljiltä.

 

Firenze ylhäältä nähtynä.

Näkymä keskustahotellimme ikkunasta. © IL

 

Lisäkuluja aiheutui myös siitä, että teimme joitain pitkään suunniteltuja ostoksia. Itse esimerkiksi tarvitsin lompakon Helsingissä varastetun tilalle ja Firenze on täynnä edullisia nahkatuotekauppoja. Kaupoissa oli vielä sopivasti alennusmyynnit.

Firenze jätti lopulta positiivisen mielikuvan. Kaupunki on kaunis ja keskusta helppo ottaa kävellen haltuun. Ihmiset olivat erittäin ystävällisiä, eivätkä turistilaumat olleet juurikaan saaneet asiakaspalvelijoiden hymyjä hyytymään. Ja kun osasi tilata niitä paikallisherkkuja, saattoi aterian lopuksi saada talon tarjoamat limoncellot.

X