Itsenäisyyspäivä on merkkipäivä

Jaa kaverilleTilaa Seura

Ollessani vielä vakitöissä oli itsenäisyyspäivä toimituksessamme vuosikausia työpäivä, joulun tuplanumeroita kun tehtiin joulukuussa niin arjet kuin pyhät. Kerran älysin itsenäisyyspäivän koittaneen vasta, kun ihmettelin talon valokuvaajan frakkia, hän nimittäin oli lähdössä Linnaan kuvaamaan.

Itsenäisyyspäivä on silti aina ollut meille tärkeä. Tanjan papat ja oma isäni taistelivat sodissa ja Tanjan isoäitikin oli töissä sotasairaalassa, mutta ennen kaikkea meitä elähdyttävät Suomen itsenäisyydessä rauhan ajan saavutukset: tasa-arvo, koulutusmahdollisuudet ja hyvinvointiyhteiskunta.

Nykyään ulkosuomalaisuus antaa juhlalle vielä lisäpotkua.

Matkustaessamme ihmiset usein kyselevät meiltä Suomesta, sillä he eivät ole ehkä koskaan tavanneet suomalaisia ennen. Kerromme toki huonoistakin puolista, mutta aina ehdottomasti ensin hyvistä, joita siellä riittää.

Yksi asia, jonka muuten suuri osa ihmisistä Suomesta tuntuu tietävän, on sen hyvä koulutusjärjestelmä. Toivomme kovasti, että jatkossakin voimme kertoa siitä enemmän hyviä kuin huonoja uutisia

Itsenäisyyspäivän vielä vierähtessä töissä, kipitin yleensä Tanjan seuraksi kotiin parahiksi illallisaikaan ja Linnan juhlia katsomaan, jos ei Tanja ollut jossain maailmalla.

Kun itsenäisyyspäivä päätettiin työpaikalla pyhittää vapaapäiväksi, vietimme sitä ainakin kerran Tallinnassa, useimmiten kyllä kotimaan kamaralla juhlahumua televisiosta seuraten kahden miljoonan muun suomalaisen tapaan.

Toissa vuonna juhlimme sitä Gili Menolla lähellä Balia. Olosuhteet mahdollistivat lasillisten kohotuksen terassilla ilman päällystakkia tai pipoa ja vietimme suuren osan päivää hotellin uima-altaalla. Tuolloin emme vielä uhranneet juuri ajatusta sille, missä seuraavat vuodet itsenäisyyttä juhlistamme.

 

Itsenäisyyspäivä Gileillä.

Kaksi vuotta sitten itsenäisyyspäivä sujui altaalla polskien Gili Menolla. © IL

 

Viime vuonna olimme Osakassa Japanissa. Teimme päivällä töitä ja ilahduimme kovasti, kun kesken kaiken kännyköihin kilahti valtioneuvoston kanslian onnittelutekstiviesti kaikille suomalaisille. Illalla kävimme naapurissa sijaitsevalla Osakan illanviettoalueella Shinsekailla syömässä ja nostamassa satavuotismaljat.

Tänä vuonna tiesimme jo kesällä viettävämme itsenäisyyspäivän Belgradissa. Mietimme jossain vaiheessa ohimennen miten. Mennäkö taas syömään vähän paremmin vaikka ja ottamaan lasilliset kuohuviiniä, joka täällä on hintansakin puolesta juhlajuoma?

Saimme kuitenkin jälleen iloisen itsenäisyyspäiväyllätyksen, kutsun Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Kerta oli molemmille ensimmäinen lähetystön itsenäisyysjuhla missään.

Viime vuosikymmenellä sain muutaman kerran kutsun Latvian kansallispäivän juhliin maan Helsingin-suurlähetystöön, joten tiesin hieman mitä ehkä odottaa. Kumpaakin silti jännitti.

Turhaan. Juhla oli rento ja hauska. Virallinen osuus oli suurlähettilään hieno kolmen minuutin puhe ja pianolla soitettu Finlandia, joka loi sopivasti juhlatunnelmaa.

 

Itsenäisyyspäivä suurlähetystön juhlissa.

Tämä itsenäisyyspäivä sujui mukavasti Belgradin suurlähetystön juhlissa. © IL

 

Puheessaan lähettiläs muistutti, että Suomi on yksi EU:n menestystarinoista, jonka rooli unionissa ei ole olla aiheuttamassa ongelmia, vaan ratkaisemassa niitä.

Suomi, Ruotsi ja Tanska puolestaan ajavat Serbiassa ja laajemminkin Balkanilla erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja sukupuolten tasa-arvoa. Lähettiläs itse mainitsi kieltäytyvänsä jatkossa osallistumasta paneeleihin, joissa jäseninä on vain miehiä.

Juuri tämän kaltaisesta Suomesta minä olen ylpeä. En sisäänpäin kääntyneestä ja hyvinvoinnin keskellä kahtia jakaantuneesta maasta, jossa eriarvoisuutta pyritään lisäämään monin tavoin, heikompien kimppuun käydään ja jossa natsit marssivat itsenäisyyspäivänä luvan kanssa pääkaupungin keskustassa lippujaan heilutellen. Vaan Suomesta, joka tietää olevansa maailman kansojen keskellä hyvässä tilanteessa, tehneensä monia asioita oikein ja joka haluaa levittää onnistumisen eväitä muuallekin.

X