Minimalisti on vahvoilla maailmanmatkalla, osa 1

Jaa kaverilleTilaa Seura

Tanja, synnynnäinen minimalisti, karsi päivänä muutamana Instagram-tiliään ja huomasi valtaosan kuvista olevan matkoilta. Ja vieläpä yhteisiltä matkoiltamme.

Aloimme miettiä kulunutta kolmea vuotta, jona aikana elämäntapamme on muuttunut ja matkamääriämme, sekä matkustustapaamme. Sisäinen minimalisti minussa on tänä aikana alkanut löytää tietään pintaan.

Kolme vuotta sitten Tanja lähti työreissulle Karibialle, Ranskalle kuuluvalle Guadeloupelle, jossa ystävämme ja Tanjan silloinen työpari Mirva oleskeli. Menin perässä vähän myöhemmin ja pidimme reilun viikon lomaa.

Reissu oli todella hauska ja antoisa, ei vähiten Mirvan ja hänen miehensä Jeanin seuran ja opastuksen ansiosta.

Se oli myös ensimmäinen matkani Amerikkaan, ja kun lensin Amerikkaan. laskeuduin tietysti ensimmäisenä Ranskan maaperälle.

Tapamme tuohon aikaan oli se, että kun Tanja meni johonkin sopivaan kohteeseen työkeikalle, menin mukaan ja yhdistimme työn ja loman. Tämä oli viimeinen kerta, jolloin teimme niin ollessani vakituisesssa työssä, mutta sitä emme vielä tienneet.

Guadeloupen lisäksi kävimme Dominicalla ja Saint Luciassa, jälkimmäisessä kahdestaan lomaresortissa.

 

Marigot Bay on vanha merirosvojen suojapaikka Saint Lucialla, nykyään mukava lomakohde. © IL

 

Karibian reissu oli viimeinen palkallinen talvilomamatkani ja myös viimeinen pitkähkö reissu, jolle otin mukaan trolleyn, enkä reppua. Tukikohtamme oli Guadeloupella, joten otimme matkoillemme naapurimaihin mukaan vain välttämättömimmät matkatavarat.

Kesäkuussa lähdimme viiden viikon kesälomamatkalle Persianlahdelle ja Balkanille. Päätimme pakata tavaramme pieniin reppuihin ja katsoa, miten niiden kanssa pärjää pitkällä reissulla.
Minimalisti-Tanja auttoi suunnittelussa otan varmuuden vuoksi mukaan tuonkin -Ismoa.

Ilmojen tiesimme olevan kuumat tai lämpimät, joten pitkähihaista ei juuri tarvinnut mukana kantaa, mutta silti tavaraa oli ainakin minulla vähän liikaa.

Surukseni luulin nimittäin jättäneeni yhden neljästä lyhythihaisesta paidastani kuivumaan pyykkäyksen jälkeen Bahrainin-hotellimme kattoterassille. Yli viikkoa myöhemmin löysin tuon mustan paidan syvältä repustani, joka on sisäpuolelta musta. Hyvin olin pärjännyt ilmankin.

Repuissa oli kaikesta huolimatta vieläpä väljää. Saimme Bahrainissa aivan sattumalta kadulla kutsun taloon, jossa oli kotona neljä naista. He tarjosivat meille juotavaa ja syötävää, joita he itse ramadanin takia eivät voineet nauttia, ja lisäksi mukaan kilon taateleita ja metallisen teeastiaston!

Astiasto mahtui heittämällä matkatavaroihimme, mutta koska emme keksineet sille kotona paikkaa, annoimme sen Sarajevossa tuliaisiksi siellä asuvalle ystävällemme Jukalle (jolla oli sille paikka).

Kävimme viiden viikon aikana Kuwaitissa, Bahrainissa, Kroatiassa, Serbiassa, Bosniassa, Montenegrossa, Albaniassa, Kosovossa, Makedoniassa ja Bulgariassa, lisäksi välilaskukentät päälle. Balkanilla liikuimme tietysti pelkästään maitse, lähinnä busseilla.

 

Kotor on kaunis paikka.

Kotorinlahti on kuulu kauneudestaan. © IL

 

Kuwaitissa ihmettelimme melkein viidenkympin lämpötiloja ja saimme uuden ystävän. Bahrainilaiset olivat ystävällisiä. Kävimme ensimmäistä kertaa Belgradissa ja ihastuimme, vaikka suhtauduimme epäluuloisesti sekä kaupunkiin että koko Serbiaan.

Bosniassa vierailimme Sarajevon lisäksi kauniissa Mostarissa, joka on paitsi kuuluisa lisäksi myös vähän surullinen. Montenegron Kotorissa jännitimme jalkapalloa ja katselimme huikeita näkymiä venetsialaisilta muureilta. Ulcinjissa uimme uima-altaassa. Albaniassa meitä kyyditsi kimppataksikuski, joka puheliaisuudessaan oli kuin italialaisesta elokuvasta. Siellä pääsimme myös pulahtamaan Välimereen.

Albaniasta paras reitti Makedoniaan kulki Kosovon kautta, joten kävimme sitten sielläkin, minä ensimmäistä kertaa. Skopjen lähellä vaeltelimme vuorilla ja eksyimme. Viihtyisästä Sofiasta lensimme lopulta kotiin.

 

Moni minimalisti viihtyy patikkapolulla.

Matka-kanjonin alue tarjoaa mahtavia patikkapolkuja, jotka tosin olivat huonosti merkittyjä. © IL

 

Tanja oli tottunut liikkumaan hyvin vähillä kantamuksilla. Käsimatkatavaroihin kun ei kuvauskaluston lisäksi paljon ylimääräistä mahdu. Itse olin siihen mennessä ottanut alle viikon matkoille mukaan sen verran vaatteita, ettei tarvitse pyykätä.

Hieman pidemmille matkoille sitten mukaan tuli pyykkipulveria ja olimme myös alkaneet etsiä AirBnb-asuntoja, joissa on pyykkikone. Nyrkkipyykki lavuaarissakaan ei ole ongelma. Niinpä aloin itsekin tottua mukaan tulevan vaatemäärän vähentämiseen.

Miellyttävä paradoksi on, että pitkää matkaa varten tarvitsee usein vähemmän vaatteita, kuin lyhyelle matkalle. Näin juuri siksi, että lyhyelle matkalle voi halutessaan ottaa mukaan vaihtovaatteet vaikka joka päivälle, mutta pitkälle ei.

Miksi siis raahata kasapäin vaatteita, kun pyykätä kuitenkin pitää? Reppu tai trolley kevenee kummasti ja reissuelämä helpottuu, kun tavaraa on vain sen verran, kuin tarvitsee.
Eikä Suomesta muutenkaan tarvitse kaikkea mukanaan raahata. Muualta saa usein esimerkiksi kemikaaliotuotteita halvemmalla ja kätevämmän kokoisissa pakkauksissa. Kirjoja voi lukea e-kirjoina.

Minusta oli tulossa ainakin matkojen ajaksi minimalisti. Itsestään selvää oli, että matkustamme käsimatkatavaroilla.

Balkanin-kierros oli hyvää harjoittelua syksyllä koittanutta pidempää reissua, vuorotteluvapaamatkaa varten.

 

Minimalisti lepuuttaa silmiään ja mieltään Belgradin ravintolalautoiilla.

Ensimmäisellä Balgradin-reissuillamme tutuistuimme jo Savalla kelluviin ravintolalauttoihin. © IL

X