Teksti:
Ismo Lehtonen

Kesäkaupunkimme Belgrad on osoittanut vieraanvaraisuuttaan meille lähes kolmen kuukauden ajan. Nyt kuitenkin oleskelulupamme aikaraja on syöksymässä vastaan kuin Pendolino, joten on tarvis vaihtaa maisemaa joksikin aikaa. Lauantaina kutsuu Italia ja työkeikat siellä.

Italia on aina ollut yksi lempikohteitamme, vaikka emme ole siellä moneen vuoteen käyneetkään. Olemme aina nauttineet siellä siitä, mistä muutkin turistit: hienosta arkkitehtuurista, herkullisesta ruuasta, hyvistä viineistä ja kauniista maisemista. Ihmiset ovat ystävällisiä, ilmasto suotuisa ja hinnat sentään Suomea halvempia.

Silti lähteminen tuntuu nyt epämiellyttävältä. Olemme kotiutuneet Belgradiin kahden kesän aikana hyvin ja pidämme vuokra-asuntoamme jo kotina, vaikka meillä ei vaatteita lukuun ottamatta täällä henkilökohtaisia esineitä olekaan, vielä. Paikallaan pysyminen pitkän reissaamisen jälkeen on tuntunut rentouttavalta ja on ollut mukava luoda arkisia rutiineja. Tietysti myös hintataso on todella houkutteleva.

 

Myös Italia on tunnettu suihkulähteistään, tämä kuitenkin Belgradissa.

Suihkulähteen takana pilkistää Serbian parlamenttitalo. © IL

 

Italiassa meillä on myös totuttelemista taas ikävä kyllä hieman toisenlaiseen turvallisuustilanteeseen. Belgradhan on epäilemättä yksi Euroopan turvallisimpia pääkaupunkeja. Olemme olleet täällä melko huolettomia, jos emme sentään varomattomia omaisuutemme suhteen, mutta pian on syytä oppia nopeasti taas toisille tavoille. Italiassa kännykkää ei kannata pitää pöydällä tai käsilaukkua tuolin selkänojalla katseen ulottumattomissa. Tietenkään Italia ei tässä suhteessa ole mitenkään poikkeuksellinen maa.

Belgradissa emme ole myöskään olleet pelkästään omassa seurassamme. Solmimme toki tuttavuuksia ja ystävyyssuhteita ympäri maailmaa, mutta nyt meidät on otettu osaksi yhteisöä. Olemme päässeet paremmin osaksi paikallista elämänmenoa ja tavanneet kavereitamme minkä aikataulut vain sallivat. Ystäviä ja sukulaisia on lisäksi tullut varta vasten kylään Suomesta ja Japanista. Suuri harmi oli, ettemme ehtineet Sarajevoon tapaamaan ystäviämme siellä, mutta aiomme paikata asian pian.

Emme nimittäin halua jättää asumistamme täällä pelkästään kesäaikoihin. Aikomuksemme on tulla takaisin jo loppusyksystä. Belgrad on silloin varmasti erilainen, kun kesän lämpö on vaihtunut viileyteen ja sateeseen, kuhisevat terassit hämyisiin ravintolasaleihin, auringon valo katulyhtyjen heijastuksiin märällä kadulla. Silloin selviää, mitä me ja tämä kaupunki todella toisistamme ajattelemme, mutta olemme luottavaisia. Ihmisten lämpö tuskin katoaa iltojen pidetessä ja syksyisessä kaupungissa on aina oma taikansa, tässä ehkä erityisesti.

 

Kelemegdanin linnoitukselta on hienot näkymät.

Belgad sijaitsee Savan (vasemmalla) ja Tonavan (edessä) yhtymäkohdassa. © IL

X