Voisiko suomalainen pikajuoksija olla maailman huippu – jos hän voi, miksei joku meistäkin?

Lauri Hollo
Blogit Lex Hollo 13.4.2017 19:08

24-vuotiaan hollantilaisen naispikajuoksijan Dafne Schippersin palkintokaapista löytyy hulppeat 11 aikuisten arvokisamitalia, niistä peräti kuusi on kultaista.

En halua vetää rotuoppia mukaan sen enempää, mutta se on näin nuorelle valkoihoiselle naiselle järisyttävä saldo – etenkin, kun ennätykset 100 ja 200 metrillä ovat jo nyt huikeat 10,81 ja 21,63.

Viime vuonna hän oli Rion olympialaisilla 200 metrillä hopealla häviten täpärästi kalkkiviivoilla Jamaikan uudelle tähdelle Elaine Thompsonille. Juuri näitä lajea yhdysvaltalaiset ja jamaikalaiset sekä muut karibialaiset ovat hallinneet 1990-luvulta asti. Valkoihoisia huippuja ei ole juuri joukossa nähty.

179-senttisen ja 65-kiloisen Schippersin tausta on mielenkiintoinen; hän teki Hollannin ennätyksen 7-ottelussa Moskovan MM-kilpailuissa 2013 pistein 6477, se riitti pronssimitaliin. Moni mietti, että tuolloin 21-vuotias superlahjakkuus dominoisi ottelukenttiä jatkossa ainakin kymmenen vuotta.

Toisin kävi. Kisojen jälkeen hän yllätti kaikki ilmoituksellaan, että ottelu saa jäädä, ja hän keskittyy pikajuoksuun. Häntä pidettiin hulluna. Jos DDR ja Neuvostoliitto lasketaan pois, pikajuoksussa eurooppalaisia menestyjiä on ollut kautta aikain todella paljon vähemmän kuin ottelussa. Mutta ehkä juuri se iso haaste kiehtoi Schippersiä.

Siinä vaiheessa hänen ennätyksensä olivat 11,09 ja 22,69. Etenkin 200 metriä oli polkenut paikallaan kaksi vuotta. Päätös oli kova – mutta tuotti tulosta.

Kolme vuotta myöhemmin hollantilainen pitää hallussaan 200 metrin Euroopan ennätystä 21,63 – ja naisten pikamatkoilla Euroopan kaikkien aikojen tilaston kärkiajat ovat peruja juuri DDR:n valtiojohtoisen dopingkoulun oppilailta.

On uskomatonta, että 200 metrillä Schippersiä nopeammin ovat maailmassa koskaan juosseet ainoastaan ME-nainen Florence Griffith-Joyner 21,34 ja kärähtänyt USA:n Marion Jones 21,62. Myös jo edesmenneen Griffith-Joynerin yllä leijuu kookas D-varjo; hänen ruumiinrakenteensa muuttui täysin muutamassa vuodessa, naisellisismmat piirteet katosivat. Ja yhtäkkiä, jo 29-vuotiaana, hän paransi ennätyksiään yhden kauden aikana satasella 0,47 sekuntia ja tuplamatkalla 0,64 sekuntia – se ei ole normaalia. Ei lähimainkaan. Mutta koskaan hän ei kärynnyt. Vaan eipä siihen aikaan käytännössä kukaan muukaan…

Shcippersin 21,63 on kaikkien aikojen tilastojen valossa hurja. Eurooppalaisista ylipäätään alle 22 sekunnin on juossut kymmenen naista, yksi 1970-luvulla, viisi 1980-luvulla, kolme 1990-luvulla – ja Schippers 2016. Koko 2000-luvun kakkosaika on britti Dina Asher-Smithin 22,07 kesältä 2015.

Schippers vei Euroopan ennätyksen DDR:n Marita Kochilta, jonka tulos 21,71 syntyi Karl-Marx-Stadtissa 1979. Myös hänen jälkeensä kakkien aikojen listalla on D-ajoilta kovin tuttuja nimiä: Heike Drechsrel DDR 21,71, Marlies Göhr DDR 21,74, Silke Gladish DDR 21,74, Bärbel Wöckel DDR 21,85, Irina Privalova Venäjä 21,87, Katrin Krabbe DDR/Saksa 21,95, Jarmila Kratochvilova Tshekkoslovakia 21,95, Marie-Jose Perec Ranska 21,99…

En syytä ketään, mutta valistunut arvaus on, että liekö joukosta kukaan muu kuin Schippers puhdas. Pereciäkin valmensivat urallaan dopingsotkuissa kahlailleet entinen DDR-huippujen valmentaja Wolfgang Meier sekä mm. BALCO-dopingskandaalissa ryvettynyt yhdysvaltalainen John Smith.

Tosin myös Schippersin epäpuhdas iho on aiheuttanut jo puolivillaisia spekulointeja dopinginkäytöstä, jonka sivutuotteena iho on yleensä melko huonolaatuinen. Hänet on kuitenkin testattu niin usein, ja testaus Euroopassa on aivan eri tasolla kuin monissa muissa maanosissa, että hänen puhtauteensa on pakko uskoa.

Jos pystyy kaurapuurolla juoksemaan 200 metriä noin 0,3-0,4 sekuntia kovempaa kuin kukaan muu puhdas koskaan, on kyse uskomattomasta luonnonlahjakkuudesta. Ja sellainen Dafne Schippers totta vie on. Hänen menestyksensä antaa uskoa jokaiselle eurooppalaiselle pikajuoksijalle. Jos hän pystyy, miksi en minäkin? Vaikkapa joku suomalainen jonakin päivänä.

Otetaan tähän vertailupohjaksi hieman suomalaisaikoja. Naisten SE 100 metrillä on Helinä Marjamaan 11,13 (1983) ja 200 metrillä Mona-Lisa Pursiaisen 22,39 (1973). 2000-luvun parhaat ajat ovat Johanna Mannisen 11,27 vuodelta 2007 ja 22,93 vuodelta 2001. Viime kauden kärkitulokset olivat Hanna-Maari Latvalan 11,45 ja 23,55. Onhan tässä matkaa.

Mutta tiedä vaikka jossakin peräpohjolan hämärissä olisi jo syntynyt Suomen Dafne Schippers…

Keskustelu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt