Urheilulehden kuolema on karmea menetys suomalaiselle urheilujournalismille

Jaa kaverilleTilaa Seura

Tällä viikolla uutisoitiin, että Sanoma Media on ostanut A-lehdiltä Urheilulehden. Se on järkyttävä menetys suomalaiselle urheilumedialle ja -journalismille. Käytännössä Sanoma Media osti kilpailijansa pois markkinoilta, sillä lehdet yhdistetään, eivätkä Urheilulehden toimittajat siirry Sanomalle kaupan mukana.

Urheilusanomien levikki on ollut hieman suurempi, mutta Urheilulehti kiri jo lukijamäärissä ohitse, ehkä se oli kaupan perimmäinen syy. Nyt käy niin, että ainoa kilpailija kuolee. Ja se on todella suuri sääli, sillä muita urheilun yleisaikakauslehtiä ei tässä maassa ole.

Urheilulehti alkoi nostaa päätään, kun entisen Veikkaaja-lehden päätoimittajasta Jukka Röngästä tuli lehden päätoimittaja vuonna 2001. Urheilulehti oli silloin jo saattohoidossa, mutta Rönkä nosti sen jaloilleen. Rönkä on aina ollut kiistelty ja rajoja rikkova persoona suomalaisessa urheilujournalismigenressä. Hän palkkasikin lehteen kirjoittajia, jotka olivat mielipiteiltään kriittisiä ja värikkäitä. Esimerkiksi jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen sai uralleen valtavaa nostetta kiistanalaisilla kirjoituksillaan.

Urheilulehden useat jutut olivat tarkoituksellisen provosoivia, Rönkä jopa yllytti toimittajiaan siihen. Överiksi vedettiin lukuisia kertoja, mutta se oli pelkästään virkistävää. Konservatiivisempi Veikkaaja – vuodesta 2013 Urheilusanomat – huomasi, että se oli saanut varteenotettavan kilpailijan markkinoille. Urheilulehden tyyli pakotti myös Urheilusanomat yhä voimakkaampaan mielipidejournalismiin, virkistävää sekin.

Molemmissa lehdissä on erinomaisen hyviä ja värikkäitä journalisteja, joiden kolumneja on ilo lukea, Urheilulehden Jari Kupila ja Urheilusanomien Pekka Holopainen sekä Juha Kanerva etunenässä. Aina mielipiteet eivät ole olleet suinkaan samansuuntaisia, mutta se on ollut ainoastaan rikkaus; huolella perusteltu mielipide on aina erityisen arvokas, puun takaa huutelu ilman perusteita ei.

Nyt käy niin, että Suomessa on jatkossa ainoastaan yksi ääni printtipuolen urheilumediassa, ja se on valtavan suuri menetys. Tuota ääntä käyttää jatkossa ainoastaan Sanoma Media. Kilpailijoita ja eri näkemyksiä pitäisi olla, ei suomalaisen urheilujournalismin pidä missään tapauksessa ryhtyä miksikään Pohjois-Koreaksi.

En usko, että niin tapahtuu. Joku kustantaja pistää pystyyn vielä toisen urheilun aikakauslehden lähivuosina – siitäkin huolimatta, ettei urheilun aikakauslehti ole mikään kultakaivos. Urheilun suurkuluttajana siihen on pakko uskoa. Vaikka nettimediassa onkin valtava määrä erilaisia urheilusivustoja, se ei ole sama asia kuin paperilehti.

Itse olen lukenut molempia lehtiä aina, kummankaan toimittajana en ole koskaan ollut, joten arvioni on puolueeton. Molemmissa on hyvät puolensa kuten huonotkin. Erityisesti olen pitänyt Urheilulehden värikkäistä kolumneista, vaikka viime vuosina sen toimittajakunta ja linja muuttuivat mielestäni osin liian pelianalyyttiseksi. Ei urheilun analysoinnissa mitään vikaa ole, mutta kun se menee överiksi, ei lajista ymmärtävä niilokaan jaksa sellaisia loputtomiin lukea viikosta toiseen. Urheilusanomat on tehnyt erinomaisia rekrytointeja, lehti nosti huimasti tasoaan, kun Ilta-Sanomien toimituskunta tuli mukaan lehdentekoon. Ehkä Urheilusanomat on pelannut enemmän perinteisen median pelikirjalla, Urheilulehti on kapinoinut enemmän.

Jään nyt monen muun urheiluihmisen tavoin odottamaan, kuka pistää pystyyn haastajan Urheilusanomille. Jos sellaista ei tule, on riskinä myös lehden toimituksen mukavoituminen – ja sitä kautta journalistisen tason lasku. Sellaista ei yksikään lehden lukija halua.

Henkilökohtaisesti Urheilulehden kuolema kirpaisee siksikin, että tähän asti torstai on ollut aina karkkipäiväni. Minulla on perverssi tapa lukea kaikki päivän lehdet – sanomalehdet, iltapäivälehdet ja urheilulehdet – iltaisin saunan lauteilla. Molemmat lehdet ilmestyvät torstaina, ja mikä onkaan maukkaampaa kuin lukea löylyn lämmössä iltarituaalina molemmat aviisit ja vertailla niiden juttuja keskenään. Nyt siitä nautinnosta jää reilusti yli puolet pois.

X