Suon villi laulu vie taianomaiseen tarinaan – ”Kirja on vain ahmittava loppuun”
Suon villi laulu -kirja on ollut sata viikkoa New York Timesin kaunolistalla ja myös ykkösenä, mikä ei ole ihme. Tarina on upea.
Suon villi laulu -kirja vie lukijansa keskelle marskimaan villiä, upeaa luontoa.
Kirja: Suon villi laulu
Kirjoittaja: Delia Owens
Kustantaja: WSOY
Sitaatti
”Pari lintua nokki varovasti hänen varpaidensa välistäkin, ja Kyaa kutitti ja nauratti, kunnes kyyneleet alkoivat virrata poskilla ja kurkun alta kuristavasta paikasta purkautui viimein katkonaisia nyyhkäyksiä. Kun maitotölkki oli tyhjennetty, hän ajatteli, ettei kestäisi tuskaa, sillä hän pelkäsi niin hurjasti, että kaikkien muiden lailla linnutkin jättäisivät hänet yksin. Mutta lokit kyyhöttivät rannalla hänen ympärillään ja sukivat ja levittelivät kaikessa rauhassa siipiään. Niinpä Kyakin istahti ja toivoi, että voisi koota koko joukon ja viedä ne mukanaan kuistille nukkumaan. Hän kuvitteli koko parven ahtautuneena omaan petiinsä, kaikki ne pöyheän lämpimät, höyhenikkäät olennot saman peiton alla.”
Miksi kiinnosti?
Olen aina pitänyt hyvin kerrotuista tarinoista, ja kun tarjolla oli sukellus salaperäisen pohjoiscarolinalaisen rämeen ja meren välimaaston eli marskimaan elämään, olin valmis tarttumaan kirjaan. Suon villi laulu on myös kerännyt uskomattoman määrän ylistystä ja tunnereaktioita maailmalla, joten odotukset olivat korkealla.
Mitä pidin?
Pienen Kyan elämä 1950-luvulla on karua, niin karua, että sydämeen sattuu. Onnekseen Kya elää keskellä kaunista, villiä luontoa, joka tarjoaa hänelle turvan, lohdun ja jopa paremman kodin kuin hänen vähitellen ympäriltä katoava perheensä.
Luonto ja sen upea kuvaus tarjoavat myös lukijalle herkän ja koskettavan vastapainon kirjan synkille teemoille. Vaikka tarina alkaa ja päättyy surman ympärille, mieli jää vaeltelemaan marskimaan monissa valoissa ja tunnelmissa pitkäksi aikaa.
Harvoin yksi kirja onnistuu tarjoamaan elämyksiä monessa eri tyylilajissa. Tästä kirjasta lukija kuitenkin saa dekkarimaista jännitystä siinä missä vaikuttavaa kaunokirjallista kerrontaakin tarinan vetovoiman kuitenkaan yhtään kärsimättä.
Minulle Suon villi laulu oli kesän upein lukukokemus.
Arvio: 5/5
Kirja sai minut…
Muistamaan, mikä kirjoissa on parasta. Ihanin hetki lukemisessa on se, kun kirja vie mukanaan, kun se ei päästä otteestaan, vaikka ilta vaihtuu yön tunteihin, jopa aamun sarastukseen. Tarina on vain ahmittava loppuun. Parasta lomaa koronasta, mitä kirja voi tarjota.