Tiesitkö, että hauki on vesistöjen terveyspoliisi? Näin se pitää järviveden puhtaana
Hauki parantaa veden laatua ja hillitsee rehevöitymistä saalistamalla pieniä parvi- ja särkikaloja.
Suomen vesistöissä asuu sen luonnollinen puhdistaja. Vesiluontomme ravintoketjun huipulla oleva hauki edesauttaa vesistöjen, etenkin järvien puhdistumista saalistamalla ravinnokseen pieniä parvi- ja särkikaloja.
Päijät-Hämeen Vesijärvellä on käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on lisätä järven haukien määrää.
”Mitä vähemmän vesistössä on särkikaloja, sitä puhtaampana vesi säilyy”, kertoo Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Ilkka Vesikko.
”Jos särkikaloja on paljon, ne kiihdyttävät veden laadun heikkenemistä, veden samentumista ja rehevöitymistä.
Valaistu vyöhyke
Särkikalat käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia, joka puolestaan syö kasviplanktonia eli levää.
Mitä vähemmän vesistössä on kasviplanktonia, sitä laajemmalle auringonvalo pystyy leviämään. Tällöin vesistölle tärkeät vesikasvit kykenevät kasvamaan yhä syvemmillä alueilla.
Uposlehtiset vesikasvit taas muodostavat vesistöön verkoston, joka estää kasviplanktonin leviämistä, jolloin vesi kirkastuu.
”Ravintoverkkokunnostuksen ansiosta vesistön valaistu vyöhyke laajenee, mikä parantaa pohjaeläinten elinolosuhteita”, Vesikko kertoo.
Pohjan pieneliöt ja erityisesti hyönteisten toukat taas ovat kalojen ravintoa. Pieneliöt elävät myös uposlehtisten kasvien lehdissä ja varsissa.
”Biologisesti ajateltuna hauki on vesistöjemme terveyspoliisi, joka särkikaloja saalistamalla tekee luonnonmukaista ravintoverkkokunnostusta.”
Emokalat laatikossa
Tähän saakka särkikaloja on poistettu Suomen vesistöistä hoitokalastuksella.
”Verkkoja sotkeva piilevä on yleistynyt Vesijärvessä, mikä on vaikeuttanut kalastusta, eikä asetettuja saalistavoitteita ole saavutettu”, Vesikko sanoo.
Vesijärven haukikantaa pyritään kasvattamaan luomalla vesistöön tulvaniittyjä haukien kutupaikoiksi.
Suomessa säännösteltyjen vesistöjen haukikantoja tuetaan velvoiteistutuksilla, mutta Vesijärvi lienee ainoa järvemme, jonne haukea tullaan istuttamaan vesistönhoidollisin perustein.
”Me otamme emokalojen kudetukseen käyttöön puoli vuosisataa sitten unohdetun haukilaatikon.”
Varma apaja
Haukikantaa kasvattamalla voitaisiin puhdistaa Vesijärven lisäksi myös muita maamme rehevöitymisvaarassa olevia vesistöjä.
”Vesistön kunnostus edellyttää kuitenkin sitä, että vesistöön valuva ulkoisten ravinteiden määrä saadaan supistettua minimiin”, Vesikko muistuttaa.
”Myös vesistön sisäisiä ravinteita on poistettava ja veteen jäävien ravinteiden kiertoa on nopeutettava. Tässä petokalat ja ennen kaikkea hauki ovat suuressa roolissa.”
Vesikolla on vakaa usko siihen, että haukikannan kasvattaminen tuottaa ennen pitkää tuloksia Vesijärvessä.
”2020-luvulla Vesijärvi tullaan tuntemaan kirkkaana ja kalastajille haukivarmana apajana.”
Tiesitkö?
Haukikoiraat saavuttavat sukukypsyyden normaalisti 2–4 vuoden ja naaraat 3–4 vuoden iässä. Hauki kutee järvissä pian jäiden lähdön jälkeen, ja kutu kestää yleensä viikosta kahteen. Merenlahdissa kutu alkaa jo huhtikuun puolivälissä.
Hauenpoikaset syövät aluksi eläinplanktonia ja sitten hyönteistoukkia. Kalanpoikasia ne alkavat pyydystää noin kolmen senttimetrin pituisina. Ensimmäisenä kesänään hauet voivat jo syödä myös lajitovereitaan.
Hauki kasvaa ensimmäisenä elinvuotenaan yleensä 8–15 senttimetrin, joskus jopa 20 senttimetrin mittaiseksi. Puolen metrin pituuden hauki saavuttaa yleensä 5–6-vuotiaana ja metrin pituuden 6–10 vuotta myöhemmin.