Ripusta linnunpöntöt nyt! Varpuset ja tiaiset tarvitsevat suojapaikkoja pakkasia vastaan

Linnut tarvitsevat suojapaikkoja pakkasta ja viimaa vastaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Linnut tarvitsevat suojapaikkoja pakkasta ja viimaa vastaan.
Teksti:
Ville Vanhala

Linnunpöntön ripustamista ei kannata lykätä kevääseen saakka, vaan se on syytä tehdä nyt. Aiemmin pönttöjä ripustettiin ennen kaikkea Suomeen palaavien muuttolintujen pesäpaikoiksi.

Maahamme talvehtimaan jäävät linnut, kuten esimerkiksi varpuset ja tiaiset, käyttävät kuitenkin pönttöjä talvisin suojapaikkoinaan.

”Ankarimmilla pakkasilla pöntössä ei ole yhtä kylmää kuin taivasalla”, kertoo lintujärjestö BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Tali- ja sinitiaiset alkavat vallata reviirejään jo tammi–helmikuun aikana.

”Linnunpöntön ympärille muodostuu luontaisesti koiraalle oma alueensa, minne se alkaa soidinajan lähestyessä houkutella naarasta parikseen.”

Valtaajat ja rosvot

Suomessa elää noin 25 pöntöissä pesivää lintulajia. Kaikki pönttölinnut eivät asetu tuoreisiin pönttöihin vaan suosivat hieman ajan kuluttamia asumuksia.

”Kirjosieppo taas pesii mielellään uudessa pöntössä. Jos haluaa pönttöön tervapääskyn, lentoaukko kannattaa sulkea kevääseen saakka, etteivät varpuset pääse valloittamaan pönttöä”, Lehtiniemi kertoo.

Kirjosiepot saattavat vallata pöntön tiaisilta, ja käenpiiat voivat tyhjentää reviiriltään lukuisia pönttöjä ennen kuin valitsevat niistä yhden omakseen.

Myös orava ja etenkin käpytikka ovat pönttörosvoja. Pikkulintujen pönttö on syytä tehdä riittävän paksusta laudasta ja lentoaukon ympärille tulee kiinnittää metallilevy tai lyödä huopanauloja, jotka estävät käpytikan ja oravan pääsyn pöntön sisälle.

”Suuremman linnun kuten kottaraisen pöntössä täytyy olla suuri lentoaukko. Oravien pääsyä kottaraispönttöön ei voi pöntön rakennelmilla estää.”

Pöllön käytävä

Pöllöistä pöntöissä pesivät lehto-, viiru- ja hiiripöllö ja toisinaan myös varpuspöllö, jonka ei edes tiedetty asettuvan pönttöön.

”Kun pöllönpöntössä on paksu etukansi, se sopii myös varpuspöllölle, joka vaatii pesäänsä pitkän kulkuosan”, Lehtiniemi sanoo.

Pöllöjen pönttöjen kohdalla kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei samalla alueella ole jo linturengastajien pönttöjä.

”Uusiin paikkoihin laitetut pöntöt saattavat häiritä pöllöjen rengastutkimusta, jos entiset pöntöt jäävät tyhjilleen.”

Pöllöt kuten muutkaan pöntöissä pesivät linnut eivät asetu kovin usein vuosi vuoden jälkeen samaan pönttöön.

”Linnut ovat uskollisia alueelle mutta eivät pöntöille. Myös pöntössä pesivä laji vaihtuu usein vuosittain.”

Syyssiivousta

Linnunpöntöistä on tullut kolopesijälinnuille entistä tärkeämpiä sitä mukaa kun niiden luontaiset pesimäalueet ovat supistuneet.

”Nykyinen metsänkäsittely karsii metsistä vanhat ja lahoavat puut, ja kolopesijöiden on entistä vaikeampi löytää pesäpaikkoja”, Lehtiniemi sanoo.

Linnunpönttöjen puhdistaminen on syytä tehdä syksyllä tai alkutalvesta ensimmäisten pakkasjaksojen jälkeen.

”Pesäaineksessa elävät loiset ovat kylmyyden vuoksi passiivisia eivätkä pääse leviämään pönttöjä puhdistavaan ihmiseen.”

 

Lisätietoja linnunpöntön rakentamiseen ja ripustamiseen: www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml

Tiesitkö?

  • Monet pöntöissä pesivät lajit, kuten pöllöt ja vesilinnut, eivät tuo pönttöön pesäaineksia itse. Näille lajeille on pönttöihin laitettava pehmikkeeksi sahanpurua, kuivaa sammalta, turvetta tai lahopuuta.
  • Viirupöllön pönttöä ei saa sijoittaa kesämökin pihapiiriin eikä asutuksen tai polkujen lähelle, sillä pesäänsä puolustaessaan viirupöllöemo voi olla vaarallinen jopa ihmiselle. Viirupöllö pesii vuodesta toiseen samalla alueella.
  • Myös liito-oravalle voi tehdä pöntön. Liito-oravaa varten kannattaa asettaa kahdesta neljään pönttöä muutaman kymmenen metrin etäisyydelle toisistaan. Paras paikka pöntölle on suuri kuusi, mutta muutkin puut käyvät.
X