Vappu jatkuu ja muuta kivaa..

Jaa kaverilleTilaa Seura

Viime viikon perjantaina aloittaneilla on kahdeksas päivä menossa. Juopottelua siis. Vatsa on kuralla, hygienia alkaa kärsiä, eikä enää uskalla lopettaa. Kuolemanpelko hiippailee aamuöisin vierelle makaamaan.

Joillekin tämä kuulostaa kummalliselta ja epäuskottavalta, mutta näin se on. Alkoholistit juovat ja ”juhlivat” perusteellisesti vaikka eivät enää ensimmäisen skumppalasillisen jälkeen olekaan itse ohjaksissa. Viina vie.

Osa näistä juhlijoista saa itse putken katkeamaan, osa pääsee katkolle. Monille on niin häpeällistä hakea apua juomiseensa että tekeytyvät mielummin hulluiksi ja pääsevät mielisairaalaan. Osa jatkaa juomista. Moni on saanut kenkää töistä, mitta on tullut sielläkin täyteen sairauslomia ja selityksiä. Vapun juhliminen on myös rikkonut avioliittoja, viimeisin oli jonkun puolisolle se ”viimeinen pisara”.

Terveysongelmat ovat vasta tulossa. Ei haimakaan heti tulehdu. Itse olin kesäloman jälkeen yhdeksän päivää juomatta ja sitten vasta poksahti. Ei, en käynyt kalliiksi suomalaisille veronmaksajille, poksahdin vasta kun palasimme kotiin Norjaan. Olin huomaavainen juoppo ja ajattelin isänmaan etua.

Sairaalassa etsivät kaikki mahdolliset syyt haiman tulehtumiseen koska minä johdattelin lääkäreitä niitä etsimään. Viinaa ei mainittu ennen kuin mitään muuta syytä ei löytynyt. Lopuksi myönsin juoneeni kuusi pulloa olutta lomalla saunan jälkeen. Ja saunoneeni joka päivä. Olivat kauhuissaan olutmäärästä. Se ei kyllä ollut totta sekään.

 

AATOS JA DOLORES

 

Poliisiauton jatkettua matkaansa, Aatos taitteli sakkolapun takataskuunsa. Hän suuntasi askeleensa parkkipaikan poikki kohti huoltoaseman kahvilaa. Pitäisi soittaa joku työntekijöistä hakemaan autoa.

– kahvi ja kivennäisvesi, tuliko muuta?

Aatos oli jo sanomassa ettei tarvitse muuta kuin kuljettajan, kun hän huomasi oluthanan kassan vieressä.

– iso olut kiitos

Mielihyvän puna nousi Aatoksen kasvoille, sakkolapun tuoma vitutus ja keskeytetty matkanteko ei enää harmittanut. Kassaneiti laski oluen ilmeenkään värähtämättä. Aatos oli ihmeissään siitä, ettei se alkanut saarnaamaan ja tuomitsemaan hänen oluen ostamistaan. Niinkö arka hänestä oli tullut, että piti pelätä vieraitakin ihmisiä ilman syytä? Se sai hänet vihaiseksi. Häntä lyötiin joka suunnasta, poliisit, morsian ja entinen vaimokin olivat tehneet hänestä hysteerisen aivan syyttä.

Aatos hörppäsi samalla kun naputteli pankkikortin tunnusluvun lukijaan. Kylmä olut valui kuivaan kurkkuun ja levisi tyhjään vatsaan, herättäen eloon hänen kuolleen ja kiusatun ruumiinsa.

jatkuu..

X