Bongaa alkoholisti

Jaa kaverilleTilaa Seura

Olin eilen suomalaisilla kesäjuhlilla. Siemailin tonic-vettä ja seurasin ilonpitoa. Valtaosa tapahtuman osanottajista nautti vapautuneen näköisenä sateisesta illasta. Jos juovana aikana eksyin kesäjuhlille, olin aamulla vakuuttunut kaikkien olleen umpikännissä, ja itse olleeni varmaan sieltä selvimmästä päästä.

Kyllä siellä virsukin monella lipsui ja kuulin keskustelun pätkiä jotka varmasti hävettävät aamulla ja vielä viikonkin kuluttua. Siis jos keskustelija muistaa keskustelleensa. Aina ei muista, eikä ole tarpeellistakaan. Mutta sellaista se on kun estot vähenee tai sordiino on kokonaan pois päältä. Ihan normaalia.

Itselläni huomio kiinnittyy väkisin siihen joukkoon johon minäkin kuuluin. Juoviin alkoholisteihin. Pää on jähmettynyt tiettyyn asentoon kun alkoholisti suuntaa tyhjän mukinsa kanssa kohti kaljatiskiä. Lasittuneessa katseessa on pelkoa ja epävarmuutta. Iloinen baarimikko täyttää mukin ja alkoholisti heittää kömpelön kommentin kiitollisena siitä että elämä jatkuu taas viisitoista minuuttia.

Juoppo kääntyy tyytyväisenä, palatakseen istumapaikalleen joka ei ole kaukana kaljatiskistä. Silmissä on taas itsevarmuutta. Askel on varovainen ja lyhyt. Kaljaa pitää suojella vaikka henki menisi, joku voi tönäistä kun väkeä on paljon.

Kelloa juoppo vilkuilee sitä useammin mitä vähemmän sillä on kaljaa kotona. Valomerkki ja juhlien loppuminen tuo tullessaan turvattoman yön jos kotona tai mökillä ei ole kaljaa. Juominen kiihtyy sulkemisen lähestyessä.

Valomerkin jälkeen juoppo huomaa että naisseurakin olisi mukavaa. Tennispallon kokoinen vaahtokupla suussa lähestyvä alkoholisti saa naisissa aikaan sellaisen sorsaparvi-ilmiön. On se kumma kun suomalainen mies ei kelpaa.

 

AATOS JA DOLORES

 

Aatos nousi istumaan ja löi päänsä lavuaarin pohjaan. Missä helvetissä hän oli? Housut näyttivät olevan nilkoissa ja lattialla oli märkää. Ähisten Aatos kampesi itsensä pystyyn ja nosti housut, rykien kurkkuaan ja elämäänsä järjestykseen. Peilissä oli hänen oman autoliikkeensä tarra, Aatoksen aikoja sitten itse siihen liimaama.

Rannekello näytti neljää. Hän kiristi vyötä piukemmalle ja astui vessasta. Taukohuoneessa oli pimeää, Aatos haparoi kohti nurkassa olevaa jääkaappia, sieltä tulvisi kohta valoa hänen tarpeisiinsa. Jääkaapissa oli viilipurkki ja muutama vissypullo. Aatos otti kivennäisveden ja aukaisi korkin hampaillaan.

Helvetin Seppälä, teki tämän tahallaan. Oli jättänyt hänet tänne, yrittämättä herättää. Nyt oli saatava taksi ja päästävä kotiin. Aatos kaivoi kännykkänsä takin taskusta. Se oli yhtä pimeänä kuin autoliike aamuyöllä.

Aatos eteni varovasti seinää pitkin liikkeen puolelle. Siellä oli lankapuhelimia mistä voisi valita tähän kellonaikaan sopivan. Hänen kätensä tapasi valokatkaisijan. Koko autoliike välkkyi hetken ja kylpi sitten valossa.

jatkuu..

X