Teksti:
Kalle Lähde

Nuori terveyskeskuslääkäri on valaissut korvia ja kurkunpäitä. Haasteellisia tapauksia ei ole vielä ollut. Mutta tulossa on.

Vastaanotolle on saapumassa herra X, sairauden myöhäistä vaihetta elävä 48 vuotias alkoholisti. Herra X saapuu vastaanotolle määrättynä verikokeeseen, joka liittyy ajokortin takaisin saamiseen.

Viimeisestä rattijuopumuksesta on kulunut jokunen vuosi, mutta nyt ajokortti on evätty toistaiseksi, toistuvien katkaisuhoitojen vuoksi. Herra X saapuu kiroillen ja voimakkaasti rauhoittavilla itsensä lääkinneenä. Puhe sammaltaa.

Lääkärin on määrä kysyä protokollan vaatimat kysymykset. Kysymykset on keksinyt ryhmä tätejä joilla ei ole mitään käsitystä reaalimaailmasta. Joukossa on varmasti ollut yksi setä tsemppaamassa.

Käydään seuraavanlainen keskustelu

L : Kartoitetaan hieman alkoholinkäyttöänne, eli milloin juotte ja minkälaisia määriä?

X : Hä?

L : Niin juomatavoistanne haluaisin tietää?

X : Emmää mittää..  no mää hyppää mahalleni sängystä ja alan uimaa

L : Anteeksi nyt en… uimaan?

X : Nii mahallani lattialla uin jos jossain pullossa olis viä jottain

Olisi mukavaa tietää mitä lääkäri juomatavoista kirjasi, tämä on nimittäin oikeasti käyty keskustelu.

Toisenlaisesta todellisuudesta voisin kertoa tapauksen kauppalaivastosta.

Puolimatruusi liukastui ahteritäkillä (peräkansi) ja löi päänsa neekerinpäähän (kiinnitysköyden taittorulla). Onneksi laiva oli satamassa ja lääkäriin pääsi vaivatta.
Kipinä (radiosähköttäjä), kirjoitti tapahtumaselostuksen jonka puolimatruusi otti mukaansa lääkäriin. Hoito oli asianmukaista ja tehokasta.

Laivalle palattuaan puolikas huomasi epikriisiä lukiessaan lääkärin korjanneen tapahtumien kulkua korrektimmaksi. Kipinän alkuperäisessä tapahtumaselostuksessa ollut neekerinpää oli korjattu muotoon ”löi päänsä toisen ihmisen päähän”.

Aikamoisina moukkina piti se lääkäri merimiehiä. Olisi vaikka kysynyt.

X