Teksti:
Kalle Lähde

Onko ihminen viisaampi kuin 70-luvulla? 70-luvulla roomalaiset pitivät valtaa koko tunnetussa maailmassa. Rahvas istui sirkuksissa, kun vallanpitäjät juonivat ja sekoilivat kulisseissa ahnehtien vaurautta. Leipäpalat lentelivät ja leijonia kuoli kansan hurratessa. Ihmisiäkin kuoli, mutta niitä riitti jo silloin sirkushuvien tarpeisiin. Keisari verotti provinsseja ankaralla kädellä ja valtaosa väestöstä oli köyhää. Ja niin oli hyvä.

Kukaan roomalaisista ei selvinnyt hengissä 1970-luvulle nähdäkseen ihmisen viisastumisen. Ennustivatko roomalaiset edes niin käyvän, en tiedä. Ennustivatko yhtään mitään, en tiedä sitäkään. Tuskin heitä edes kiinnosti se, mitä 1970-luku tuo tullessaan. Jos Titus olisi päässyt aikamatkailemaan ja istunut tienposkessa Suomessa vakoilemassa, hän olisi varmasti saanut vesakkomyrkkyä silmiinsä. Silmät sokeina kuunnellut, kuinka fossiiliset polttoaineet on ihan juuri loppumassa ja ydinsota on yhden alkeellisen tietokoneen virheen päässä. Titus saisi kuulla myös paratiisista jota kutsutaan Neuvostoliitoksi.
Titus olisi varmasti pitänyt ihmisiä hullumpina kuin aikalaisiaan. Hän olisi säälinyt 1970-luvun lapsia. Kuinka toivoton tulevaisuus.

Jos Titus istuisi nyt tienposkessa? No, hänestä ei näkyisi kuin päälaki hangen keskeltä. Mutta saisipa kuulla, kuinka ilmasto lämpenee ja muuttuu. Katastrofi on nurkan takana. Titusta varmaan naurattaisi. Vakavoituisi sitten kadehtien, kun ymmärtäisi minkälaiset mahdollisuudet katastrofi tuo veronkantoon. Trumpistakin kuulisi ja nauraisi sitten makeasti kun muistelisi Keisari Neroa. Caligulaa muistellessaan nauraisi hysteerisesti.

Entä sadan vuoden kuluttua? Titus taas tienposkessa. Lunta korviin saakka. Mistä hän kuulisi vuonna 2119? Tavallisesta itsekkäästä ja väkivaltaisesta ihmiselämästä pakollisine uhkakuvineen?

Vai kerrankin toteutuneesta ennustuksesta jossa rantatontteja myydään vuoren rinteiltä?

Paskat.

X