6 + 1 kulttuurivinkkiä Lappiin

Lappiin mennään liikkumaan, mutta tarjolla olisi myös rikasta kulttuuria. Mihin pohjoisen kulttuurin tuntija veisi ensikertalaisen?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suopunginheittokilpailu käynnissä Inarin kirkonkylällä elokuussa 2016 Ijahis Idja -festivaalin yhteydessä.

Lappiin mennään liikkumaan, mutta tarjolla olisi myös rikasta kulttuuria. Mihin pohjoisen kulttuurin tuntija veisi ensikertalaisen?
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Ollikainen

Kesäkuun alussa ilmestynyt Kulttuurimatkailijan Lappi (Into Kustannus) kokoaa samoihin kansiin tiedot ja vinkit pohjoisen kulttuurikohteista – ensimmäistä kertaa. Kun ottaa huomioon Lapin matkailun kasvun, on oikeastaan kummallista, ettei vastaavaa opusta ole aiemmin tehty.

Kulttuurimatkailijan Lappi

© Hanna Apajalahti

”Itsekin ihmettelin asiaa. Vaeltamisesta ja luonnosta on kyllä tehty paljon kirjoja. Mutta olen huomannut, että muu tietämys Lapista on etelässä häviävän vähäistä”, sanoo teoksen kirjoittanut Hanna Apajalahti.

Apajalahden juuret ovat äidin puolelta Sallassa. Itse hän on varsinainen maailmanmatkaaja ja opiskelee kulttuurin ja erityisesti Latinalaisen Amerikan tutkimusta. Reissut ulkomaille avasivat kuitenkin silmiä myös kotimaan suhteen.

”Tajusin, mikä aarreaitta meillä on omassakin maassa.”

Lapin Apajalahti on rajannut kirjassaan napapiirin pohjoispuolelle; eteläisen Lapin hän laskee Peräpohjolan kulttuuripiiriin. Mukana on kuitenkin myös aivan napapiirin tuntumassa sijaitseva Rovaniemi – se on sentään Lapin pääkaupunki ja turismiltaan vilkas.

Paitsi käyntikohteita Apajalahden kirja suosittaa erilaisia tapahtumia ja antaa vinkkejä Lappia käsittelevistä kirjoista, elokuvista ja muusta taiteesta.

”Halusin kirjani olevan sellainen, että nekin, jotka eivät voi matkustaa, pääsevät nojatuolimatkalle pohjoiseen.”

Kulttuurimatkailijan Lappi -teoksen julkistamistilaisuus on perjantaina Sodankylän elokuvafestivaaleilla. Midnight Sun -festivaali lienee ylivoimaisesti tunnetuin Lapin kulttuuririennoista.

”Mutta Sodiksen kävijätkin käyvät yleensä vain ne festarit eivätkä näe tai tiedä muuta.”

Apajalahti vinkkaa, että Sodankylässä voi festarien lomassa tutustua vaikkapa naivistitaiteilija Andreas Alarieston taiteeseen.

Pyysimme Apajalahdelta vinkkejä erilaisille Lapin-kävijöille.

Keltanokalle

Ensimmäistä kertaa Lapissa vierailevalle Hanna Apajalahti valitsisi kohteeksi saamelaisten pääkaupungin Inarin. Siitä on hyvä aloittaa niin suomalaisen kuin ulkomaalaisen turistin.

Saamelaisten kulttuurikeskus Siidassa saa Apajalahden mukaan helposti kulumaan vaikka kokonaisen päivän. Kesällä sen pihapiirissä toimii ulkomuseo, jossa viihtyvät hyvin lapsetkin.

Ensikertalaisen pitäisi ehkä kuitenkin aloittaa sydäntalvesta. Tammikuussa Inarissa järjestetään Skabmagovat-elokuvafestivaali, joilla esitetään alkuperäiskansojen elokuvia. Samalla kokisi pohjoisen kaamoksen upeine väreineen; elokuvia esitetään myös ulkona, jäästä ja lumesta tehdyssä Revontuliteatterissa.

Ensi vuonna Skabmagovat pidetään 25.-28. tammikuuta.

Pohjoista katutaidetta

Pohjoista katutaidetta © Hanna Apajalahti

Konkarille

Lapin-hulluille Kulttuurimatkailijan Lappi ei välttämättä tarjoa paljon uutta. Yllättäen Apajalahti suosittelee konkareille Rovaniemeä, jonka museoissa voi syventää Lappi-tietouttaan. Etenkin Arktikumin maakuntamuseossa ja tiedekeskuksessa saa itseltään nopeasti luulot pois!

Uudempi kulttuuri on myös voinut jäädä rutinoituneilta Lapin kävijöiltä huomaamatta. Apajalahti veisi heidät siksi Jaakko Laitinen ja Väärä Raha -yhtyeen keikalle. Lappilaislähtöisten muusikoiden kokoonpano yhdistelee musiikissaan balkanilaisia ja venäläisiä rytmejä vanhaan suomalaiseen iskelmään.

”Siinä on Lapin meininkiä parhaimmillaan.”

Hiihtokeskuksissa viihtyvälle

Heitä, joita kutsuu latu, rinne tai vaelluspolku ja sen jälkeen hiihtokeskuksen modernit mukavuudet, Hanna Apajalahti haluaa rohkaista katsomaan hiukan ulommas vilkkaasta tunturista.

Levillä lomailevan kannattaisi tutustua paikalliseen kuvataiteeseen, jolla on Kittilässä vahvat perinteet. Tunnetuimmat kittiläläistaiteilijat lienevät Kalervo Palsa ja Reidar Särestöniemi, joilla on molemmilla kotimuseot.

Saariselän aktiivilomalaiselle Apajalahti suosittelee Tankavaaran kultamuseota, Pyhä-Luostolla taas voisi piipahtaa Suvannon kylässä, joka säästyi sodan tuhoilta. Elävässä museokylässä näkee Lapin uudisasutuksen historiaa ja alkuperäistä rakennuskantaa 1700-luvulta lähtien.

Apajalahden kirjasta löytyy luku jokaiselle napapiirin pohjoispuoliselle lappilaiskunnalle, joten vinkkejä on helppo löytää oman lomakohteen mukaan.

Reidar Särestöniemen taidetta

Reidar Särestöniemi: Sukuni juuret ovat yöauringon maassa. © Hanna Apajalahti

Klassista ja arkkitehtuuria

Valtavirtaturisti tuskin tulee Lappiin hakemaan kovin korkeakulttuurisia elämyksiä. Apajalahti itse kavahtaa koko korkeakulttuuri-ilmausta. Mutta jos hiihtoturisti kaipaa Lapin lomallaan vaikkapa klassista musiikkia, hänen kannattaa viedä suksensa kevättalvella Enontekiön Hettaan, missä järjestetään Euroopan pohjoisin klassisen musiikin festivaali.

Hetan musiikkipäiviä on järjestetty pian viisikymmentä vuotta.

Laukkuun voi pakata matkalukemiseksi vaikkapa Käsivarressa viihtyneen Yrjö Kokon teoksia.

Kädentaitajalle

Erilaisista kädentöistä kiinnostuneen Apajalahti veisi kolttasaamelaisten keskukseen Sevettijärvelle. Kolttien perinnetalossa on näytteillä perinteisiä lapinpukuja, ja ulkomuseossa voi saada käsityksen kolttien elämäntavasta ennen vanhaan. Esillä on myös esimerkiksi mäntypuinen vene, jonka osat on liitetty toisiinsa ompelemalla.

Saamelaisten historiaan tutustuminen voi antaa uutta näkökulmaa keskusteluun, jota käydään julkisuudessa saamelaispukujen väärinkäytöstä.

”Täytyy muistaa, että siinä on koko kolonisaatio taustalla, kun kokonainen kulttuuri yritettiin järjestelmällisesti tuhota”, Apajalahti muistuttaa.

Outouden ystävälle

Camp-huumorin ja kaikenlaisen kummallisen ystäville oikea pyhiinvaelluskohde on Andy McCoyn patsas Pelkosenniemellä.

Nelimetrinen patsas on Apajalahden mielestä kuin autiolle torille laskeutunut ufo.

”Se patsas on kyllä melkoinen ilmestys Pelkosenniemen varsin tyhjällä kylänraitilla!”

McCoy eli Antti Hulkko syntyi Pelkosenniemellä, ja patsaan on veistänyt hänen setänsä Matti Hulkko.

Andy McCoyn patsas Pelkosenniemellä

Andy McCoyn patsaan Pelkosenniemellä on veistänyt kitarasankarin setä Matti Hulkko. © Hanna Apajalahti

Hannan oma suosikki

Kulttuurimatkailijan Lappi -kirjaa tehdessään Hanna Apajalahti löysi itselleenkin uusia paikkoja ja tapahtumia, jotka haluaisi kokea uudelleen. Eniten hän ihastui Inarissa elokuussa järjestettävään Ijahis Idja -musiikkifestivaaliin, joka on Suomen saamelaisten tärkein kulttuuritapahtuma.

Esiintyjiä Inariin tulee ympäri maailmaa.

”Siellä on paitsi saamelaista myös muuta alkuperäiskansojen musiikkia. Oon ihan fani, aion käydä siellä aina kun mahdollista!”

Ijahis Idja voi olla kuitenkin tottumattomalle rankkakin kokemus. Apajalahti kuvailee sitä kirjassaan hauskasti: ”Ijahis Idjassa ulkopuolisuuden tunne haisee kulttuurimatkailijan fleecekainalossa.”

Somby esiintyy Ihadis Idjassa

Somby keikalla Inarissa, Ijahis Idja -festivaaleilla 2016.

X