Lähde lomalle Marokkoon! Aisteja hivelevä Agadir tarjoaa matkailijalle elämyksiä tuoksujen ja itämaisen tanssin kaupungissa
Aamupimeässä etsin Sofitel Agadir Royal Bay -hotellin sisäpihalla tietä uima-altaaseen. Myöhäisen tervetuliaisillallisen jälkeen keho huutaa liikuntaa.
Etäällä loistaa kasbah, marokkolainen linnoitus, jonka alla kullanhohtoinen arabiankielinen teksti: ”Allah, Isänmaa ja Kuningas”.
Jos hotelli sijaitsisi keskellä paikallisasutusta, olisin herännyt aamun rukouskutsuun, nyt heräsin muuten vain. Hotellini, kuten niin monet turistien suosimat, on rannan lähellä hotellialueella.
Aamu-uintini aiheutti hässäkän, jota selvittämään tarvittiin niin vartija kuin vastaanottovirkailijakin. Sittemmin selvisi, että hotellien altaissa saa uida vain tiettyinä aikoina, tyypillisesti aamuyhdeksän ja iltakuuden välillä.
Jos uinti ennen aamiaista kiehtoo, kannattaa tarkistaa ajat hotellia varatessa.
Tuoksuterapiaa katukeittiöiden kupeessa
Agadirissa ei ole marokkolaiselle kaupungille tyypillistä medinaa, muurien ympäröimää vanhaa kaupunkia, sillä vuoden 1960 maanjäristyksen jälkeen rakennettiin moderni kaupunki uuteen paikkaan, kauemmas riskialueesta.
Moskeijan rukouskutsu muistuttaa islaminuskosta. Se kajahtaa viisi kertaa päivässä ja luo oman tunnelmansa.
Tuoksujen kerrotaan valon ohella ehkäisevän kaamosmasennusta. Marokossa tuoksut ovat virkistäviä ja voimakkaita. Tuoksumaailma on hehkeimmillään katukeittiöiden kupeessa ja soukien kujilla.
Souk on marokkolainen kauppapaikka, katettujen kujien verkosto, jossa näkyy paikallinen ostovoima. Agadirin Souk El Hadissa myydään kaikkea sukista jääkaappeihin.
Agadirin Souk El Hadissa tavara liikkuu kätevästi kärryillä. © Kirsti Sergejeff
Värikkäät maustekeot ja hedelmäasetelmat houkuttavat ostoksille. Monen matkalaukkuun livahtaakin Marokon kansallismaustetta ”Ras El Hanoutia”. Jos turistiripuli yllättää, viikunakaktus tuo avun.
”Ei kuitenkaan saa syödä viittä hedelmää enempää, ettei tule kova vatsa”, valistaa oppaamme Abdelhakim Achour.
Hammam-saunarituaali höyryhuoneessa
Höyrysaunan hämyssä keho rentoutuu suomalaisittain miedossa lämpötilassa.
Perinteiseen marokkolaiseen hammam-saunarituaaliin kuuluu höyryhuoneen lisäksi jynssäys mustalla oliivisaippualla. Lisäksi valinnan mukaan savihoitoa, tuoksuöljykäsittelyjä tai hierontaa.
Kaiken jälkeen juodaan – ei kylmää olutta – vaan jotain kuumaa, kuten minttuteetä.
Viikunakaktuksen kerrotaan tuovan helpotuksen ripuliin. © Kirsti Sergejeff
Tanssin taikaa – taito kulkee äidiltä tyttärelle
Iltaisin ravintoloissa viihdytetään tanssiesityksillä. Unohdetaan tässä yhteydessä ikivanha turistibaareista kumpuava nimitys napatanssi, jota yhä kuulee.
Vatsatanssilla, itämaisella tai hienostuneemmin orientaalitanssilla ei ole juuri tekemistä navan kanssa. Toki se näkyy, kun kyseessä on ravintolan niukasti puetut tanssitaiteilijat.
”Tanssitaito kulkee äidiltä tyttärelle, eikä sitä varsinaisesti opeteta kouluissa”, kertoo hotellin vastaanotossa Asma Arzaz, kun kyselen vatsatanssikurssia Agadirissa.
”Mutta sellainen järjestetään, jos asiakas haluaa”, hän lupaa.
Vatsatanssissa iloitaan omasta kehosta ja koristeellisista asuista. © Kirsti Sergejeff
Kun hotellissa on kerran viikossa vatsatanssiesitys, aina löytyy joku, joka perehdyttää ulkomaalaiset tanssin saloihin. Itse ei tarvitse koota halukkaiden ryhmää, sillä hotellin vieraista yleensä löytyy innokkaita.
Kannattaa kuitenkin kysyä kurssia jo hotellivarausta tehdessä, jos vatsatanssi kiinnostaa.
Bellybic on vatsatanssin uusia muotoja
Vatsatanssi perustuu käsien, yläselän ja vatsan- ja lantioseudun hienomuotoisiin liikkeisiin. Erinomaista liikuntaa istumatyötä tekevälle ja ennaltaehkäisyä kakkosvaiheen vaippakautta varten!
Tanssiessa kyytiä saa koko vartalo hartiaseudusta lantiopohjan lihaksiin.
Yleensä tanssiesitykseen temmataan yleisöä mukaan. Varaudu siis muutamaan minuuttiin tanssitähtösenä. Jos haluat harjoitella jo kotimaassa, monet tanssistudiot sekä kansalais- ja työväenopistot järjestävät kursseja.
Uusia vatsatanssin muotoja on muun muassa bellybic, jossa vatsatanssiin yhdistyy aerobicin muotoja. Mitä tanssi onkaan, itämaiseen tanssiin kuuluu kontaktin ottaminen toisiin tanssijoihin – yhteinen ilottelu.
Kotiinviemisiksi Marokon erikoisuuksia. © Kirsti Sergejeff
Minttuteetä tarjoillaan Marokossa aina ja kaikkialla. Jos makea ei maistu, pyytämällä erikseen saa juoman ilman sokeria. © ISTOCKPHOTO
Arganöljy tekee hyvää
Agadirin lähistöllä, matkalla Essaouiraan moni hieraisee silmiään: vuohi puussa!
Alueen aluskasvillisuus on niukkaa ja arganpuu on vuohien lähes ainoa ruuanlähde. Siellä se keikkuu ja piikkejä uhmaten syö puussa kasvavia hedelmiä ja lehdistöä.
Vuohet ruokailevat arganpuussa. © Henrik Lauren
Arganöljystä, kurkumasta ja hunajasta syntyy hoitava kasvonaamio. © Kirsti Sergejeff
Arganpuun öljyä käytetään kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena öljyn iholle hyvää tekevän vaikutuksen vuoksi. ”Huile d’argan” eli arganöljy onkin suosittu tuliainen.
Laadun lisäksi on hyvä huomioida, että Marokon tuoksukylläisyydessä tehty ostos saattaa tuntua Suomessa liian voimakkaalta. Kannattaa valita mietotuoksuinen öljy.
Arganöljyä käytetään myös ruoanlaitossa. Sen sanotaan alentavan kolesterolia. ”Ranskalainen Yves Ponroy sai vuonna 1999 suotuisia tutkimustuloksia arganöljyn vaikutuksesta kolesteroliarvoihin”, Achour kertoo.
Arganpuun arvo tunnetaan Marokossa nykyään. Arganlehdot ovat suojelukohteita ja eri puolilla Marokkoa on Fair Trade -naisten osuuskuntia. Niiden tavoitteena löytää puun hedelmille taloudellista käyttöä ja täten suojella puita. Samalla tarjotaan työtä naisille.
Arganöljyostos tekee siis hyvää sekä keholle että paikalliselle väestölle.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 1/19.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti
