Upea vierailukohde Tukholmassa! Astrid Lindgrenin kaunis kotimuseo kertoo rakastetun kirjailijan arjesta

Tukholman Vasastadenin kaupunginosa on saanut nimensä Ruotsia 1500-luvulta hallinneen mahtisuvun mukaan. Siellä, osoitteessa Dalagatan 46, asui elämänsä myös toinen alansa mahtitekijä, lastenkirjailija Astrid Lindgren.

Astrid muutti perheineen tähän asuntoon vuonna 1941. Hän oli 34-vuotias, mutta ehtinyt kokea monenlaista. Hän oli saanut avioliiton ulkopuolella syntyneen pojan, antanut tämän sijaisperheeseen ja muuttanut yksin Tukholmaan vain 19-vuotiaana.

Mutta nyt kaikki oli hyvin. Astrid oli avioitunut vuonna 1931 Sture Lindgrenin kanssa ja saanut tämän kanssa tyttären, Karinin. Myös esikoinen Lasse oli muuttanut takaisin äitinsä luo.

Vasaparkenin laidalla sijaitseva asunto on kaunis ja valoisa. Ei ihme, että se oli Astridin mielestä aivan luksusasunto, ja hän oli siitä äärettömän onnellinen.

Olohuone on avara ja valoisa. Täällä Lindgren otti vastaan tärkeitä vieraita. © MVPHOTOS

© MVPHOTOS

Vuosikymmenten koti tulvii nostalgiaa

Astrid asui kodissaan 60 vuotta aina kuolemaansa asti vuonna 2002.

Mitään ei ole viety pois hänen kuolemansa jälkeen, sillä tarkoitus oli jo tuolloin, että asunnosta tehdään museo.

Museo avattiin vuonna 2015.

Lindgrenin koti on edelleen samassa kunnossa kuin se oli hänen kuollessaan. © MARJA-TERTTU YLI-SIRNIÖ

Suomalaisesta vinkkelistä erikoista on ehkä se, että Astrid perheineen vuokrasi asunnon – ja perikunta on siinä edelleen vuokralla. Asunnon omistaa talon alakerrassa toimivan ravintolan omistaja.

Asunto on kodikkaasti sisutettu.

Eteisestä astutaan halliin, jonka ruokapöydän ääressä perhe vietti aikaa.

Hallista oikealle avautuvat ovet olohuoneeseen. Olohuoneen seiniä kiertävät matalat kirjahyllyt, kaikkialla on koriste-esineitä ja seinillä taidetta.

Olohuoneesta tuli myöhemmin edustustila, jossa Astrid otti vastaan tärkeitä vieraita.

Yksi Astridin vaikutusvaltaisista ihailijoista oli Venäjän presidentti Boris Jeltsin, jolta saatu sinivalkoinen kiinalaistyylinen malja lienee asunnon arvokkain esine.

Oman työhuoneen Astrid sai vasta vuonna 1958, kun aviomies oli kuollut ja lapset muuttaneet pois.

Kirjoituspöydällä ikkunan edessä nököttää vanha manuaalinen kirjoituskone. Ikkunasta avautuu avara näkymä yli Vasaparkenin.

Astrid aloitti työt varhain aamulla. Hän kirjoitti tekstit ensin pikakirjoituksella, jota oli opiskellut nuorena, ja lopuksi kirjoituskoneella puhtaaksi.

Työhuoneessa on esillä useita esineitä, jotka kertovat Astridin huonosta näöstä vanhemmalla iällä. Siellä täällä on suurennuslaseja, ja vanhassa lankapuhelimessa on suurinumeroiset näppäimet.

© MVPHOTOS

Kaupunkiasunto on myös Peppi Pitkätossun syntymäkoti

Täällä Dalagatanin kodissaan Astrid aloitti kirjailijanuransa.

Peppi-tarinat syntyivät, kun Astrid kertoi sairaana olleelle tyttärelleen tarinoita voimatytöstä. Kirja niistä syntyi kuitenkin vasta, kun Astrid liukastui ja nyrjäytti nilkkansa. Silloin oli aikaa kirjoittaa. Hän lähetti Peppi-tarinan lastenkirjakilpailuun ja voitti ensimmäisen palkinnon.

Astrid oli myös ahkera kirjeiden kirjoittaja. Hän kirjoitti ainakin yhden kirjeen jokaiselle lapselle, jolta sai postia.

Näkymä olohuoneesta työhuoneeseen. Astridin kirjoja on käännetty 103 kielelle, joista kaikista hänellä on nide hyllyssään. © MVPHOTOS

Vuonna 1976 Astridin elämässä alkoi uusi, yhteiskunnallinen vaihe.

Hän otti julkisuudessa esiin itseensä kohdistuneen kohtuuttoman verokohtelun: häneltä, satukirjailijalta, perittiin marginaalivero 102 prosenttia. Silloinen valtiovarainmnisteri Gunnar Sträng väitti, että Astrid valehteli.

Kirjailija oli kuitenkin oikeassa.

Tapahtuma herätti Ruotsissa verojen vastustusta, ja seurauksena maata 44 vuotta hallinnut sosiaalidemokraattinen puolue menetti valtansa.

Peppi on Lindgrenin hahmoista suosituin kaikkialla muualla paitsi Venäjällä, jossa suosikki on Katto Kassinen ja Puolassa, jossa suosituimpia ovat Melukylä-tarinat. © MVPHOTOS

Suku pitää yhtä

Asuntoa esittelee Johan Palmberg, 27. Hän on Astridin tyttären Karinin pojanpoika. Johan oli 11-vuotias, kun Astrid kuoli, joten hän muistaa isoisoäitinsä hyvin.

”Astrid oli ihminen, joka oli aina iloinen. Hän oli kiinnostunut asioista, joista tiesi lapsen olevan kiinnostunut, ja halusi mielellään keskustella niistä”, Johan kertoo.

”Hänellä oli aina tarjolla kakkuja ja karkkeja. Täällä vieraillessa ei ollut sääntöjä eikä kieltoja, vaan me lapset saimme juosta. Myös esineisiin sai koskea.”

Jouluisin perhe kokoontui Astridin luokse tapaninpäivänä. Ikkunan eteen sijoitetussa joulukuusessa paloi eläviä kynttilöitä ja oksia koristivat punaiset omenat.

Johan Palmberg on Astrid Lindgrenin tyttären Karinin pojanpoika. © MARJA-TERTTU YLI-SIRNIÖ

Nykyisin laajaksi kasvanut suku tapaa harvoin; Lassella on 13 jälkeläistä ja Karinilla 21.

Suvun kesken välit ovat hyvät. Yhteistyö toimii, eikä heillä ole esimerkiksi taloudellisia erimielisyyksiä.

Astrid kuoli kotonaan tammikuussa 2002. Johan muistaa, kuinka äiti haki hänet koulusta, ja koko suku kokoontui Dalagatanille Astridin ruumiin ympärille. Kadulle ulko-oven eteen tuotiin valtavasti kukkia ja muistoesineitä. Se avasi Johanin silmät.

”Silloin tajusin, kuinka merkittävä ihminen Astrid oli ollut.”

Astrid Lindgren oli myös tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka puolusti aina lapsia ja eläimiä. © MVPHOTOS

Asuntoon pääsee vain yhteisesittelyssä, jonka voi varata osoitteessa astridlindgrensallskapet.se