Haluan yhä uudelleen Berliiniin. Käyn siellä vähintään kaksi kertaa vuodessa, sekä lomalla että pitempiä aikoja kirjoittamassa. Kaupunki ei päästä irti vaan tiivistää otettaan, enkä minä suostu päästämään irti Berliinistä. Se on jo vienyt enemmän kuin pikkusormen.
Rakastan Berliiniin rosoisuutta, suvaitsevaisuutta, rumuutta, kauneutta, kulttuuritarjontaa, monenkirjavuutta, kansainvälisyyttä, historian häkellyttäviä kerroksia – kaikkina vuodenaikoina, mutta varsinkin syksyllä, kun koko kaupunki kylpee kullankeltaisessa ruskassa.
Suosittelen Berliiniä milloin tahansa kenelle tahansa. Berliinille pitää antautua ennakkoluulottomasti, antaa kaupungin viedä niin kuin kaikkien oikeiden metropolien.