Oho! Täällä on mahdollista elää Hollantiin kuuluvassa talossa, joka sijaitsee Belgian valtionrajojen sisällä alueella, joka sijaitsee Hollannin sisällä

Baarle on ollut vuosisatoja maailman monimutkaisin rajakaupunki.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Baarle-Nassaun hollantilainen kaupungintalo. Belgialaisilla on naapurissa oma Baarle-Hertogin kaupungintalo.

Baarle on ollut vuosisatoja maailman monimutkaisin rajakaupunki.
(Päivitetty: )
Teksti: Mika Horelli

Miltä tuntuisi asua talossa, joka sijaitsee Hollannissa, vaikka kortteli sijaitsee Belgiassa? Ja itse kaupunki Hollannissa.

Menitkö sekaisin?

Ei ihme, koska myöskään paikalliset belgialais-hollantilaisessa Baarlen pikkukaupungissa eivät aina ole varmoja siitä, millä puolella rajaa he kulloinkin ovat.

Baarle on kaupunki, joka jakautuu belgialaiseen ja hollantilaiseen osaan.

Baarlen kaupunki jakautuu belgialaiseen ja hollantilaiseen osaan. Kaupunkiin saavuttaessa raja on pääkaduilla merkitty kyltein, mutta muualla se kiemurtelee jopa talojen läpi. © MIKA HORELLI

 

Baarlen, jonka belgialaiset osat kantavat nimeä Baarle-Hertog ja hollantilaiset osat nimeä Baarle-Nassau, on ainutlaatuinen koko maailmassa. Alle 7 000 asukkaan paikkakunta sijaitsee muutaman kilometrin päässä Belgian rajasta Alankomaiden sisällä.

Kaupunki on virallisesti belgialainen enklaavi Hollannissa. Tämä tarkoittaa yhteen maahan kuuluvaa aluetta, joka sijaitsee kokonaan toisen maan sisällä.

Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä belgialaisen Baarle-Hertogin sisällä on yhteensä seitsemän hollantilaista ekslaavia eli aluetta tai korttelia, jotka kuuluvat Hollannille, vaikka sijaisevatkin belgialaisen Baarlen sisällä.

 

Niinpä on täysin mahdollista elää Hollantiin kuuluvassa talossa, joka sijaitsee Belgian valtionrajojen sisällä alueella, joka puolestaan sijaitsee Hollannin sisällä.

EU helpotti elämää – arkea yhdisti yhteinen euro

”Olemme täysin tottuneet tähän yhteiseloon”, kertoo Baarle-Nassaun turistitoimistoa pyörittävä Marlies Backy.

”Nythän kaikki on tavallaan paljon yksinkertaisempaa, kun sekä Alankomaat että Belgia kuuluvat Euroopan unionin sisämarkkinoihin, eli meillä ei ole tullirajaa kiemurtelemassa keskellä kaupunkia.Historiaan ovat jääneet Belgian frangi ja Hollannin gulden, kun tilalle on tullut yhteinen euro.”

Baarlen pääkatu Molenstraat. Etualalla ollaan Hollannissa, mutta takana oleva kirkko on Belgiassa. © MIKA HORELLI

Backy kertoo myös, kuinka aikaisemmin Hollannissa ja Belgiassa oli erilaiset kauppojen ja ravintoloiden aukiolosäännöt.

”Oli aivan tavallista, että kun Belgian puolella ollut kauppa oli sunnuntaina kiinni, mentiin yksinkertaisesti kadun vastakkaiselle puolelle, jossa hollantilainen kauppa oli auki”, Backy sanoo.

 

”Vastaavasti meillä on ravintoloita, jotka ovat jakautuneet kahteen eri maahan. Kun sääntöjen mukaan toisella puolella piti panna ravintola kiinni, asiakkaat vain siirtyivät tuoppeineen salin toiselle laidalle ja vaihtoivat samalla maata.”

Valtakunnanrajan kiemurrellessa osin näkymättömissä korttelien sisällä säännöt siitä, missä maassa kulloinkin ollaan ovat tärkeät.

Raja kulkee paikka paikoin niin, ettei esimerkiksi kauppaan pääse lainkaan vaihtamatta ovella maata. © MIKA HORELLI

”Jos asut talossa, joka sijaitsee molemmilla puolilla rajaa, ratkaisevaa on, kummalla puolella rajaa on ulko-ovesi”, Backy kertoo.

Kahdessa maassa eläminen on ollut täällä arkipäivää vuosisatoja.

Baarlen historia ulottuu vuoteen 1198, jolloin monimutkaisten maanomistusjärjestelyjen ja paikallisten ruhtinaiden kaupankäynnin ja perintösopimusten seurauksena Baarle jakautui useisiin eri hallintoalueisiin.

Historian eri vaiheiden jälkeen Alankomaiden ja Belgian kuningaskuntien rajat vahvistettiin vuonna 1843.

Silloin havaittiin, että perinteinen rajanveto Baarlessa oli mahdotonta, koska pikkukaupunki oli jakautunut eri väestöryhmien kesken.

Niinpä Baarlen annettiin jatkaa omaa elämäänsä kummallisena harmaana alueena aina vuoteen 1974.

Tuolloin saatiin viimein aikaan sopimus siitä, miten valtakunnanrajat Baarlen sisällä kulkevat.

Kansainvälisiksi valtakunnanrajoiksi ne vahvistettiin vasta vuonna 1995.

Salakuljetus rehotti

Baarlen oltua jo vuosisatoja todennäköisesti maailman monimutkaisin rajakaupunki, keskeinen osa sen historiaa liittyy salakuljetukseen.

Vasta vuonna 1993 Euroopan yhdentymisen kautta sekä Belgiassa että Hollannissa vallitsevat tullit harmonisoitiin.

Sitä ennen salakuljetus oli kannattavaa toimintaa. Varsinkin kun salakuljetus parhaimmillaan tapahtui niin yksinkertaisesti, että samat tavarat tuotiin talon toiselta puolen Hollannista sisään ja kannettiin takaovesta ulos Belgiassa. Tai päinvastoin.

Nykyään kuningaskuntien rajamerkinnäksi riittää viiva katukäytävällä, ja rajan ylitystä ei edes huomaa, jos ei katso jalkoihinsa.

Aikaisemmin myös Baarlen sisällä oli rajapuomeja vartijoineen, koska monista tuotteista oli maksettava tullia.

Yksi suosittu salakuljetusartikkeli oli voi, jota verotettiin huomattavasti ankarammin Belgiassa kuin Alankomaissa.

Yksi tapa salakuljettaa voita oli piilottaa voipaketit naisten hameiden alle.

Rajavartijat eivät säädyllisyyssyistä voineet tarkistaa hameita, mutta heillä oli tapana panna naiset odottamaan rajamuodollisuuksien täyttämistä huoneeseen, joka oli lämmitetty varta vasten niin kuumaksi, että salakuljetettu voi yksinkertaisesti suli.

Alankomaiden sisällä Baarle-Hertogissa asuvilla belgialaisilla oli oikeus viedä muun muassa karjansa myyntiin Belgian puolelle ilman tullimaksuja, mutta hollantilaiset edellyttivät belgialaisten pitävän tasekirjaa omaisuudestaan, jota he kuljettelivat Baarle-Hertogista emo-Belgiaan.

Kirjasta tarkastettiin rajan ylityksen yhteydessä, mitä voitiin tuoda tai viedä ilman tullia.

Baarlessa valtion vaihtuminen on merkitty rajaviivalla katuun. Muodollisuuksia rajanylityksessä ei ole, koska molemmat maat kuuluvat EU:hun ja Schengenin sopimukseen. © MIKA HORELLI

 

Baarlen belgialaiset lehmät nousivat kuuluisuuteen siitä, että ne näyttivät vasikoivan moninkertaisesti useammin kuin lehmät missään muualla maailmassa.

Kyse oli tietenkin kannattavasta salakuljetuksesta, jossa Baarlen-Nassaun hollantilaiset vasikatkin merkittiin tasekirjoissa belgialaisiksi, jolloin ne sai viedä tullitta myyntiin Belgian puolelle.

Näin sinne mennään

  • Baarleen pääsee Suomesta lentämällä joko Amsterdamin tai Brysselin kautta.
  • Amsterdamista Baarleen on 125 kilometriä ja matkan voi tehdä auton lisäksi myös junalla Bredan kaupunkiin ja jatkamalla sieltä bussilla Baarle-Naussauhin tai matkustamalla koko matkan Amsterdamista bussilla suoraan perille.

Paikallisia hintoja

  • Nykyään Baarlessa on sama hintataso riippumatta siitä, sattuuko asioimaan belgialaisessa tai hollantilaisessa korttelissa.
  • 0,5 litran kivennäisvesipullo: 0,80 e
  • Arkilounas paikallisessa ravintolassa: 8–12 e
  • 0,5 litran tuoppi olutta: 3–4 e
X