Kaunis Itä-Viro tarjoaa matkailijalle linnoja, kulttuuria ja rentouttavia kylpylöitä
Itä-Virossa odottavat Narva, Peipsijärvi, salaperäinen Sillamäen kaupunki, kartanot ja kylpylät. Siellä lomailija voi kokea myös saunarituaaliin.
Itä-Viron kierros alkaa Avinurmesta, kuuluisasta Viron puutyöpitäjästä.
Se sijaitsee noin 130 kilometrin päässä Tallinnasta. Avinurmen keskus on erityinen puuaitta, joka on täynnä puumestarien töitä. Aitta on saunojan unelma, sillä sieltä saa kaiken, mitä saunomiseen tarvitaan.
On kauhoja ja kiuluja mutta myös muita puista tehtyjä ihanuuksia, kuten leikkikaluja, munakuppeja, lautasia, mausteikkoja, pannunalusia. Myynnissä on satoja erilaisia tuotteita.
Puuaitan ravintolassa voi myös syödä. Alkukesällä siellä tarjottiin lounaaksi tuoretta, voissa paistettua kuhaa. Herkullista.
Jatkoimmekin matkaa Avinurmesta kuhan kotikonnuille Peipsijärven rannalle, Kauksiin.
Peipsijärven rauhaa
Peipsijärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi, ja Kauksissa on Viron pisin uimaranta: valkeaa hiekkaa 37 kilometrin verran.
Kauksin uimarannalla on kesäisin kahviloita ja ravintoloita sekä vuokrattavia mökkejä.
Elämä rannalla on luonnonläheistä ja yksinkertaista. Jos rannalla iskee luksuksen kaipuu, sen tyydyttää Mäetagusen kartano, jonne on rannalta autolla 15 minuutin matka.
Kartano on rakennettu jo 1500-luvulla, mutta nyt se on muutettu kylpylähotelliksi. Kylpyläosastossa on saunojen lisäksi kaksi 25 metrin pituista uima-allasta. Kartanon pihalla lehmusten ja vaahteroiden alla mieli rauhoittuu.
Kylpylän eleganssia
Yöksi haluamme kuitenkin meren äärelle ja suuntaamme Narva-Jõesuuhun.
Narva-Jõesuussa on monta kylpylää. Me valitsemme Meresuu Spa & Hotellin, jonka yläkerroksien ikkunoista näkyy Itämeri. Myös Narva-Jõesuussa on upea hiekkaranta, jolla on pituutta 14 kilometriä.
Hotellikylpylässä on kahdeksan erilaista saunaa, muun muassa suola- ja katajasauna. Hotellikylpylän erikoisuus on saunarituaali, jota johtaa saunamestari. Vaikka saunarituaali on lyhyt, se on kipakka. Rituaalin jälkeen on ihanaa vilvoitella terassin kylmävesi- tai porealtaassa.
Vaikuttava Kreenholm
Aamulla matkamme jatkuu Narvaan, jonne on kylpyläkaupungista 15 kilometriä. Tämä toisessa maailmansodassa pahoin pommitettu kaupunki pyrkii nyt vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.
Narvan kaupungin läpi virtaa Narvajoki, jonka itäpuolella näkyy Venäjä ja Ivangorodin kaupunki. Kreenholmin saari jakaa joen kahtia. Molemmissa jokihaaroissa on Narvan koski, johon lasketaan vettä kerran vuodessa. Tyhjänäkin joenuoma on vaikuttava.
Kreenholmin saarella sijaitsee yksi Narvan jännittävimmistä nähtävyyksistä: toimintansa lopettanut, valtava tekstiilitehdas, jonka ympärille syntyi aikoinaan oma yhdyskunta. Tyhjiksi jääneistä rakennuksista näkee, että tehdas oli aikoinaan Euroopan suurin. Se perustettiin 1857. Vielä 1980 siellä työskenteli 13 000 ihmistä, suurimmaksi osaksi naisia. He tekivät vuodesta toiseen yli kymmentuntisia päiviä.
Tehdas lopetti toimintansa 2010. Nyt tälle 30 hehtaarin alueelle suunnitellaan uusia asuintaloja, ravintoloita, kauppoja, gallerioita ja konserttisaleja.
Linna ja nahkiaisia
Keskiaikaisen Narvan linnan ylimmistä kerroksista avautuvat huikeat näkymät yli kaupungin.
Linnoituksessa on kiinnostava Narvan museo. Toukokuusta elokuuhun linnassa on avoinna myös Pohjoispiha, historiakeskus. Keskuksen työntekijät ovat pukeutuneet historiallisiin asuihin, ja pihalla on viisi käsityöverstasta.
Narvasta ei voi lähteä ellei syö kaupungin kuuluja nahkiaisia. Niitä voi nauttia linnoitusravintolassa Rondeelissa, joka on valittu Viron 50 parhaimman ravintolan joukkoon.
Sillamäe ja Purtse
Maittavan nahkiaisaterian jälkeen matka jatkuu Sillamäen kaupunkiin.
Kaupungissa on neuvostoajan tunnelmaa ja Stalinin ajan arkkitehtuuria. Sillamäe oli aikoinaan suljettu kaupunki, koska siellä rikastettiin uraania Neuvostoliiton ydinaseteollisuudelle.
Stalin lahjoitti kaupungille kulttuuripalatsin, jonka kellarissa sijaitsee kiinnostava kommunismin museo: on pioneeripukuja, punalippuja ja Leninin kuvia.
Seuraavaksi lähdemme Toilaan, Toila-Orun puistoon. Sinne pietarilainen kauppias Grigori Jelissejev rakensi 1900-luvun vaihteessa linnan, joka oli Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin kesäasunto. Linna paloi toisessa maailmansodassa, mutta nyt paikalla on kaunis puisto.
Päivä alkaa olla lopuillaan, on aika etsiä yöpaikka. Se löytyy myös Toilasta.
Toila SPA hotellissa voi rentoutua. Siitä pitää huolen hotellin wellness-keskus saunoineen. Ei tarvitse käydä kuin parissa saunassa ja nukkuu yönsä kuin tukki.
Seuraavana päivänä voi virkeänä tutustua esimerkiksi Kõhtla-Nõmmen kaivosmuseoon, jossa saa tuntuman siitä, millaista oli kaivosmiehen elämä Neuvostoliitossa. Kypärä päähän, neuvostoaikainen toppatakki päälle ja alas kaivokseen. Siellä vanha kaivosmies kertoo kaivoksen historiasta.
Itä-Viron kierroksen voi lopettaa Purtsen linnaan. Siellä syödään lähiruokaa, siemaistaan linnan oman panimon oluita ja kuunnellaan linnan ällistyttävää historiaa, joka alkaa jo vuodesta 1421.
Saksalaisen paronin rakentama linna on kestänyt monta kahakkaa ja myös kommunismin ajan. Se on kuin Viro itse.
Näin sinne mennään
Jos haluaa kierrellä Itä-Viroa, kannattaa lähetä matkaan omalla autolla tai vuokrata auto.
Joihinkin jutussa mainittuihin kohteisiin pääsee myös junalla tai bussilla (https://rail.cc/fi/viro-junalla, https://www.visittallinn.ee/fin/matkailija/suunnittele/liikkuminen/julkinen-liikenne)
Esimerkiksi Narvaan lähtee Tallinnasta päivittäin busseja ja junia. Narvasta pääsee Narva-Jõesuuhun taksilla. Jos haluaa mennä Itä-Viron kartanoihin ja kylpylöihin, kannattaa soittaa ja kysyä, mikä on lähin bussi- tai juna-asema, jolloin kartanoiden kuljetuspalvelu hakee perille.