Näe ja koe Tallinna pyöräillen! Lyhyiden välimatkojen kaupunki tarjoaa uusia elämyksiä

Tallinna avautuu uudenlaisena, kun sitä katselee pyörän selästä. Kymmenen kilometrin reitille osuu uutta sekä vanhaa ja jopa jo lähes kadotettua kaupunkikulttuuria.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kalamajan alueella kulkee muutama rauhallinen hiekkatie, joita pitkin on hyvä pyöräillä. Silmäniloa luovat värikkäät Mexitonia-katutaideteokset.

Tallinna avautuu uudenlaisena, kun sitä katselee pyörän selästä. Kymmenen kilometrin reitille osuu uutta sekä vanhaa ja jopa jo lähes kadotettua kaupunkikulttuuria.
(Päivitetty: )
Teksti: Päivi Ekola

Pyörä rämisee allani ja posket hölskyvät omaan tahtiinsa. Kapeilla kujilla hiki nousee otsalle, kun yritän väistellä turisteja ja autoja. Olen juuri vuokrannut polkupyörän Tallinnan vanhan kaupungin sydämestä, ja nyt olisi päästävä pois kapeilta mukulakivikaduilta.

Jännitystä lisää, ettei vuokraamosta ollut yllätyksekseni mahdollista vuokrata pyöräilykypärää. Virossa kypäräpakko koskee vain alle 16-vuotiaita, joten pyöräilemään aikovan kannattaa tuoda oma kypärä mukanaan.

Kaupunkipyörät

Kaupunkipyörät ovat käytössä myös Tallinnassa. Parkkeja on ympäri kaupunkia, muun muassa Stockmannilla ja keskustorilla. © Jari Hämäläinen

Tallinna on kompakti kaupunki, jonka ottaa helposti haltuun pyörällä, kunhan tietää, mihin suuntaa eikä eksy vanhan kaupungin kujille – siellä aikaa kuluu taluttamiseen. Lyhyiden välimatkojen ansiosta päivässä ehtii nähdä paljon.

Moni pyöräilijä tuntee rantaväylän keskustasta Piritaan, mutta päiväretkeillä voi muuallekin.

Päivi Ekola

Pyöräillen ehtii nähdä yhden päivän aikana monta kaupunginosaa. © Jari Hämäläinen

Muraalien perässä

Viro viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa. Sen kunniaksi Tallinnaan maalattiin kesän 2017 Mexitonia-festivaalin yhteydessä kymmeniä seinämaalauksia eli muraaleja ympäri kaupunkia. Ne kertovat omanlaistaan Viron tarinaa. Moni talon seiniin ja muureihin loihdituista värikkäistä töistä löytyy Tallinnan sataman ja Telliskiven sekä Kalamajan alueilta. Siksi koukkaan sataman kautta kohti Patarein vankila-aluetta.

Rantaraitti ei ole täysin priimakunnossa, mutta se on rauhallinen ja merituuli paijaa mukavasti kasvoja. Lisäksi on kiehtovaa pysähtyä ihmettelemään Patarein muureja. Vankila suljettiin vuonna 2016 vierailijoilta, ja nyt käynnissä näyttää olevan kiivaat kunnostustyöt. Aika näyttää, mitä alueelle nousee. 175-vuotisen historiansa aikana se on jo ehtinyt toimia linnoituksena, kasarmina, vankilana ja kulttuuripuistona.

Lyhyen polkaisun päässä vankilasta sijaitsee arkkitehtonisesti ainutlaatuinen Lentosataman vesitasohalli. Hangaari rakennettiin 1917, ja muun muassa ensimmäisen Atlantin ylilennon tehnyt ilmailija Charles Lindbergh laskeutui 1930-luvulla vesitasohalliin. Nykyisin hallissa toimii merimuseo.

On hyvä sää, joten pysähdyn museon kahvila Marun terassille limsalle ennen kuin jatkan matkaa syvemmälle boheemin Kalamajan puutalojen reunustamille kaduille.

Balti Jaama

Balti Jaama Turgin yläkerrassa on pieniä puoteja, joista voi löytää erikoisia Tallinnan-tuliaisia. © Jari Hämäläinen

Lounasta torilla

Viron rautatieaseman takana sijaitsee Balti Jaama Turg, joka avattiin täydellisen remontin jälkeen vuosi sitten keväällä. Moni jäi kaipaamaan perinteikästä asemantoria, mutta kyllä uudella enemmän kauppahallia muistuttavalla kokonaisuudellakin on puolensa.

Ennen lounasta kiertelen yläkerran putiikeissa. Ihastelen antiikkihuonekaluja, hypistelen käsitöitä ja tuoksuttelen käsintehtyjä saippuoita. Alakerrassa herättelen ruokahalua kuljeskelemalla herkkukauppojen tiskien ohi. On erilaisia liha- ja kalapuoteja, leipomoita ja valloittava Juustukuningad-juustokauppa, josta poimin reppuuni pieniä herkkuja sen varalle, että iltapäivällä iskee nälkä.

Balti Jaaman torilla on useita katuruokapaikkoja, joten lounasta löytyy moneen makuun. Minä valitsen panimoravintola Humalakodan, sillä haluan varmistaa rauhallisen lounashetken. Sitä paitsi kevyt sormisyötävä tuntuu kesken pyöräilylenkin parhaalta idealta. Mehevät arancinit eli italialaiset uppopaistetut riisipallerot, virolaiset paahdetut leipäsnäcksit ja salaatti maistuvat.

Nop-kahvila

Kauniissa puutalossa sijaitsevassa Nop-kahvilassa voi nauttia luomuraaka-aineista valmistettuja salaatteja ja smoothieita. © Jari Hämäläinen

Muuttuva kaupunki

Lounaan jälkeen suuntaan kohti Kadriorgin aluetta. Siellä kun on Viron merkittävimpiä nähtävyyksiä, kuten Kadriorgin palatsi, taidemuseo Kumu ja Tallinnan Laululava.

Puistossa sijaitsevasta kahvilasta ostan iltapäiväkahvin mukaani ja juustokaupan herkkuja mussutellen käyskentelen lammen ympärillä ja tutustun japanilaiseen puutarhaan.

Puiston siimeksessä on mukavan rauhallista polkea sen jälkeen kun on kieli keskellä suuta puikkelehtinut Narva maanteellä.

Vehreä Kadriorg-puisto

Vehreä Kadriorg-puisto on mukava levähdyspaikka. Sen teillä on turvallista pyöräillä.

Tallinnassa kohtaa suhteellisen paljon rakennustyömaita. Paikallistenkin on City Biken toimitusjohtaja Toomas Lelovin mukaan vaikea pysyä alati muuttuvan kaupunkikuvan perässä.

Keskeneräisyys toki haittaa hieman pyöräilyä, mutta Googlen karttasovellus auttaa varsin hyvin valitsemaan reittejä. Ja aina kannattaa kysyä etukäteen vuokraamosta vinkkejä.

Tallinnan haasteena on myös se, ettei kaupungissa ole kovin paljon erillisiä pyöräteitä. Pyöräilijät puikkelehtivatkin jalankulkijoiden välissä, ja välillä on koukattava autoradalle. Silti – tai ehkä juuri siksi pyöräily Tallinnassa on hauskaa.

Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 5/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X