Frankfurt an der Oder on Saksan ja Puolan rajalla sijaitseva kaupunki, jossa toista maailmansotaa ei ole kätketty uuden tieltä

Historiasta kiinnostunut Tuula Vainikainen viihtyy Saksan ja Puolan rajalla sijaitsevassa Frankfurt an der Oderissa. Toinen maailmansota pilkahtaa siellä yhä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Oder-joen rantaa on mukava kävellä ja samalla katsella keskustaa.

Historiasta kiinnostunut Tuula Vainikainen viihtyy Saksan ja Puolan rajalla sijaitsevassa Frankfurt an der Oderissa. Toinen maailmansota pilkahtaa siellä yhä.
(Päivitetty: )
Teksti: Kimmo Rantanen

Frankfurt an der Oder – kaupunki, joka jäi ihon alle

Saksan itäosat viehättävät, koska siellä aikakausien kerroksellisuus on edelleen selkeästi näkyvissä. Itäosissa näkee selvästi, että Itä- ja Länsi-Saksa ovat olleet kaksi eri maata, eikä se aika ole vielä kovin kaukana takanapäin.

Olemme mieheni Matin kanssa kumpikin historian maistereita, joten historia kiinnostaa molempia. Saksa on meille sopiva matkailumaa, sillä olemme kiertäneet siellä vuodesta 1988.

Saksan ja Puolan rajalla sijaitsevaan Frankfurt an der Oderiin matkustimme ensikerran huhtikuussa 2017. Kirjoitin kaupungissa sijaitsevassa Särön residenssissä väsymyssairauksia käsittelevää kirjaani Miksi aina väsyttää?

Kaupunki jäi jotenkin ihon alle, joten sinne oli palattava vielä samana kesänä uudelleen. Kahden viikon majoitus onnistui tutussa residenssissä.

Brandenburgin osavaltioon kuuluvassa Frankfurt an der Oderissa näkyvät edelleen toisen maailmansodan jäljet. Taloja on korjattu vähän siltä pohjalta, miten rakennusmateriaalia on ollut saatavilla. Jos kerrostalosta on jäänyt jäljelle kolme kerrosta, katto on tehty siihen kohtaan.

Varmaan sielläkin rahalla saa ja hevosella pääsee, koska kaupungissa on myös ökyuutta, joka on aika lailla erilaista kuin vanha rakennuskanta. Kaikki on iloisesti sekaisin keskenään.

Matkalla jossain Saksassa -kirjan tekijällä Tuula Vainikaisella on oman Saksa-kirjasto. Saksan itäosat viehättävät häntä erityisesti, sillä eri aikakaudet näkyvät siellä katukuvassa. © Vesa Tyni

Matkalla jossain Saksassa -kirjan tekijällä Tuula Vainikaisella on oman Saksa-kirjasto. Saksan itäosat viehättävät häntä erityisesti, sillä eri aikakaudet näkyvät siellä katukuvassa. © Vesa Tyni

Stolpersteinet eli kompastuskivet ovat katuun upotettuja vainottujen juutalaisten muistokiviä.

Stolpersteinet eli kompastuskivet ovat katuun upotettuja vainottujen juutalaisten muistokiviä. Tuula Vainikainen

Frankfurt an der Oder – Kaupunki kahdessa maassa

Idemmäksi Saksassa ei pääse, sillä Frankfurt an der Oder sijaitsee Puolan rajalla. Sijainti on kiinnostava myös siksi, että Saksan ja Puolan välinen raja piirrettiin toisen maailmansodan jälkeen kulkemaan Oder- ja Neisse-jokia pitkin.

Kaupungista noin kolmasosa on Puolan puolella, jossa kaupungin nimi on Slubice. Sinne ja Oder-joelle oli näkymä suoraan residenssini ruokapöydästä.

Koska maat ovat osa EU:ta, rajan yli voi kulkea ilman rajamuodollisuuksia. Matkalaisia pyydetään kuitenkin edelleen pitämään passi mukana.

Kaupunkeja yhdistää silta. Olemme käyneet Slubicessa syömässä, kaupassa ja katselemassa, millainen se osa kaupunkia on. Asiointi on sikäli hankalaa, että Puolan virallinen valuutta on edelleen zloty. Eurot eivät siellä kelpaa.

Slubice on paikoitellen aika surkean näköinen, vaikka on siellä parempiakin alueita. Kun ajoimme kaupungin ulkopuolelle, näkyvillä oli avointa prostituutiota. Naisia seisoskeli tien varsilla ja levähdyspaikoilla.

Kerran olimme etelämpänä ylittämässä rajaa, kun tullipartio pysäytti meidät metsätiellä. Partio kysyi paperit ja onko meillä tupakkaa ja alkoholia. Ne ovat Puolan puolella halvempia. Kumpaakaan ei ollut, jos ei lasketa kahta pulloa olutta.

Frankfurt an der Oder: Pyhän Marian kirkko hallitsee kaupunkikuvaa. © Alloverpress

Pyhän Marian kirkko hallitsee kaupunkikuvaa. © All over press

Frankfurt an der Oder on enemmän olut- kuin viinialuetta. © istock

Frankfurt an der Oder on enemmän olut- kuin viinialuetta. © istock

Rikas historia

Frankfurt an der Oderin historia ulottuu 1200-luvulle asti. Se on kuulunut milloin Böömiin, milloin Brandenburgin vaaliruhtinaiden alaisuuteen. Vasta 1800-luvun alussa siitä tuli osa Saksaa.

Kaupungissa oli yliopisto 1800-luvulle. Uusi, puolalaisten kanssa yhteinen yliopisto Viadriana perustettiin 1991. Vanhaan keskustaan kuuluvat raatihuone ja 1500-luvulta peräisin oleva Pyhän Marian kirkko, joka monien entisen DDR:n alueen kirkkojen tapaan toimii näyttelytilana.

Keskustassa on 1970-luvulla valmistunut 24-kerroksinen liikerakennus Der Oderturm, jossa on ostoskeskus. Keskustaa jakaa laaja viehättävä puistoalue.

Oder-joen rantabulevardilla on mukava kävellä. Myös hyviä pyöräteitä on paljon. Oder- ja Neisse-jokien vartta voi Itämereltä pyöräillä aina Zittauhun Tsekin rajalle.

Frankfurt an der Oder: Havana-baarin kesäbileet. Rantatunnelma syntyy pihalle tuodusta hiekasta. © Tuula Vainikainen

Havana-baarin kesäbileet. Rantatunnelma syntyy pihalle tuodusta hiekasta. © Tuula Vainikainen

Frankfurt an der Oder: Neuzellen luostarin kirkko on koristeltu runsain yksityiskohdin. © Tuula Vainikainen

Neuzellen luostarin kirkko on koristeltu runsain yksityiskohdin. © Tuula Vainikainen

Frankfurt an der Oder – Herkkusuiden paratiisi

Joelle järjestetään risteilyjä, mutta aika harvakseltaan. Emme sellaiselle ole osuneet, mutta joki on meille kaupungin kiintopiste. Meitä kiinnostaa erityisesti vaeltelu kaupungilla ja erilaisten alueiden bongaaminen sekä kahviloissa istuminen ja ihmisten katselu, tunnelman aistiminen.

Kaupungissa on, kuten Saksassa muutenkin, paljon konditorioita ja jäätelöbaareja. Niissä istuvat aikuiset miehetkin ja syövät jäätelöannoksia. Sellaista harvoin Suomessa näkee. Olut- ja viinikulttuuri on tietysti myös vahvasti esillä.

Kleist-museo koostuu kahdesta eri aikakauden rakennuksesta. © Tuula Vainikainen

Kleist-museo koostuu kahdesta eri aikakauden rakennuksesta. © Tuula Vainikainen

Frankfurt an der Oderia ja Puolan Slubicea yhdistää silta. Sen alle on maalattu valtava muraali. © Tuula Vainikainen

Frankfurt an der Oderia ja Puolan Slubicea yhdistää silta. Sen alle on maalattu valtava muraali. © Tuula Vainikainen

Taidetta on kaikkialla

Vietämme niukasti aikaa museoissa, vaikka niitäkin 60 000 asukkaan kaupungissa on. Kleist-Museum on omistettu 1700-luvulla eläneelle kirjailija Heinrich von Kleistille, jonka kotikaupunki Oderin Frankfurt oli.

Musiikillisesti idän Frankfurt on Johann Sebastian Bachin pojan, Carl Philipp Emanuel Bachin kaupunki. Hänen mukaansa on nimetty Oderin rannalla sijaitseva konserttisali.

Ei tarvitse mennä museoon nähdäkseen taidetta. Sitä löytyy kaupungin kaduiltakin. Yksi näyttävimmistä teoksista on keskustan suihkulähde Comic Brunnen.

Kaupungin teollisuusmenneisyys on esillä rantapromenadilla taideteoksiksi muutettuina nostureina ja koneina.

Comic Brunnen sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. © Alloverpress

Comic Brunnen sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. © All over press

Frankfurt an der Oder -Näkymä kaupungit yhdistävältä sillalta kohti Frankfurt an der Oderia. © Alloverpress

Näkymä kaupungit yhdistävältä sillalta kohti Frankfurt an der Oderia. © All over press

Frankfurt an der Oder on tunnin matkan päässä Berliinistä

Olemme käyneet usein ulkona syömässä, koska kaupungissa on paljon hyviä ravintoloita. Ruokaa laitamme välillä asunnollakin, koska ruoka­shoppailu on mukavaa tuttuja herkkuja metsästäessä. Tuore leipä kuuluu tietenkin aina aamiaispöytään.

Puolan puolella ruokatarvikkeet ovat halvempia. Jos haluaa viettää edullisen loman, kannattaa ruokaostokset tehdä siellä.

Ensimmäisellä kerralla menimme Frankfurt an der Oderiin omalla autolla. Toisen kerran lensimme Berliiniin ja vuokrasimme auton sieltä. Berliinistä Frankfurtiin on vain tunnin ajomatka. Matkan voi tehdä myös junalla, joita kulkee usein.

Berliinin lisäksi Frankfurtista voi pistäytyä myös DDR:n mallikaupungiksi rakennetussa Eisenhüttenstadtissa ja Neuzellen viehättävässä luostarissa.

Koronan takia on pari vuotta täytynyt pysyä kotosalla, mutta heti, kun matkustaminen on taas mahdollista, Frankfurt an der Oder kutsuu.

Yllätyksellinen Berliini – 5 tärppiä herkkusuille

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 11/2021.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X