Kaupunkiloma Brysselissä tarjoaa historiaa, kulinarismia ja taidetta - Nappaa matkavinkit Euroopan sydämeen!

Euroopan parlamenttiin valitaan uudet jäsenet toukokuussa järjestettävissä vaaleissa. Mikä olisikaan parempi tapa ymmärtää EU:n rakenteita kuin käydä päätöksenteon ytimessä. Näin uutisoinnissa vilahtelevat hallintorakennukset ja istuntosalit heräävät eloon.

Parlamenttirakennusta hakiessa on paras täsmentää, että kyse on Euroopan parlamentista, Parlement Européen muutoin saattaa joutua Belgian kansalliseen parlamenttiin.

Brysselin kaduilla liikkuvat ovat tavattoman avuliaita. Tuntuu kuin heillä olisi kaikki maailman aika käytettävissä turistin ohjaamiseen, vieläpä kaikilla kielillä.

Kielitaitoa Belgiassa osaa odottaa, onhan maassa jo kolme virallisestakin kieltä: hollanti, ranska ja saksa. Brysselissä katujen nimet esitetään ranskaksi ja hollanniksi.

Brysselissä sijaitsee valtaosa Euroopan unionin hallintorakennuksista. istockphoto

Aamutuimaan EU-korttelissa sijaitsevan Paul-Henri Spaakin mukaan nimetyn rakennuksen edessä kiemurtelee jono. Sieltä alkavat parlamenttitalon yleisökierrokset turvatarkastuksineen.

Spaak oli yksi Euroopan yhdentymisen alkuunpanijajäsenistä. Hän ja useat muut merkkihenkilöt ovat saaneet nimikkorakennuksen korttelista.

Jottei turisti pääsisi vallan helpolla, Euroopan parlamentin interaktiivinen vierailukeskus on nimeltään Parlamentarium eli tarkkana on oltava mihin on menossa.

Hallintokorttelin Willy Brandt -rakennuksessa sijaitsevassa Parlamentariumissa voi nähdä, miten päätöksiä tehdään ja miten ne vaikuttavat arkielämään. Vierailukeskuksesa olevassa pelimaailmassa viihtyvät myös lapset ja nuoret. Yli 14-vuotiaat voivat roolipelissä kokeilla miltä tuntuisi olla poliitikko.

Parlamentin lähellä Léopold-puiston kupeessa on kolmas mielenkiintoinen tutustumiskohde, Euroopan historian talo. Sen kuuteen kerrokseen sijoittuvassa näyttelyssä kuvataan maanosamme historian kulkua eri aikakausina.

Euroopan lippu symboloi Euroopan unionia. istockphoto

Taidenautintoja ympäri kaupunkia

Brysselissä taidetta ei ole kätketty ainoastaan museoihin vaan sitä näkee myös metroasemilla, talojen seinissä, katukivetyksissä ja jopa asuintalojen sisäänmenokohdissa hulevesikaivojen jatkeena.

Metroasemista haluttiin tehdä uniikkeja. Niinpä jo rakennusvaiheessa suunnitelmiin sisällytettiin taidetta. Tällä hetkellä metroasemien halleissa, käytävillä ja laitureilla on jo kahdeksisenkymmentä taideteosta.

Belgialaisen sarjakuvataiteilija Hergén luoma Tintti seikkailee myös metroaseman seinällä. Jean-Paul Remy

Brysselissä katukivetyksissäkin saattaa löytää taidetta. Kirsti Sergejeff

Belgian kuninkaallisten taidemuseoiden, Musée Royaux des Beaux Arts, kokoelmia ryhdyttiin keräämään Napoleonin käskystä. Nykyään ne kuuluvat Euroopan mahtavimpiin.

Melko uusi, vuonna 2009 perustettu taidemaalari René Magritten elämäntyölle omistettu museo esittelee tämän tunnetun belgialaisen surrealistin taidetta. Hänen teoksiaan on esillä myös Helsingin Amos Rex -museossa kevään aikana.

René Magritte oli surrealismin johtohahmo 1900-luvun Belgiassa. Kirsti Sergejeff

Manneken-Pisiä ei voi ohittaa Brysselistä puhuttaessa. Pikkuruinen, talonkulmassa lymyävä patsas jäisi monelta huomaamatta, elleivät turistit kameroineen hyörisi paikalla. Patsas on siepattu useaan kertaan ja rikottu jopa säpäleiksi.

Nykyinen patsas on kasattu parisataa vuotta sitten rikotun patsaan sirpaleista. Vaatevalikoimaa tällä ilkikurisesti lorottavalla pikkuherralla löytyy. Pukuja on jo 900, joista vanhin vuodelta 1698. Garderobia voi käydä ihastelemassa Maison du Roissa, ”Kuninkaan talossa”, jossa on esillä myös muuta kaupungin historiaan liittyvää esineistöä.

Vapunpäivänä Brysselissä olevat suomalaiset kokoontuvat lakittamaan Manneken-Pisin.

Belgialaiset vohvelit ovat katukeittiön houkutuksia. istockphoto

Näkymä Brysselin sydämeen, Grand-Placelle. visit.brussels /S. Schmitt

Kilokaupalla simpukoita

Brysselin keskeisin aukio, Grand-Place, täyttyy milloin kukista milloin ruokarekoista. Aukio on tapahtumien keskus, joka elää aina. Jopa märänpimeänä iltana sen kultaisena hohtavat rakennukset kieltäytyvät himmenemästä. Kelistä huolimatta ne haluavat antaa parastaan turistien kuvauskohteena.

Aukiota reunustavat ravintolat houkuttavat kylmällä ilmalla sisälle takkatulen loimuun ja lämpimällä terasseille.

Satoi tai paistoi, Grand-Placen terasseilla istuskellaan. Kirsti Sergejeff

Simpukat ovat Brysselin ykkösherkku. istockphoto

Pieniruokainen ja yksinmatkaava on pulassa simpukoita tilatessaan. Kilosta ei tingitä yhtään. Se on Grand-Placella sijaitsevan La Rose Blanche -ravintolan tarjoilijan mukaan brysseliläinen vakiomäärä, jonka syö helposti.

Simpukoita valmistetaan kymmenillä eri tavoilla, joista yleisimmät valmistustavat ovat valkoviinissä tai kermalla tuhdinnetussa valkoviinissä keittäminen. Ranskalaiset perunat tulevat lisukkeena.

Palanpainikkeeksi sopii olut, joita riittää valittavaksi. Belgia on kuulu pienpanimoistaan, oikea oluen ystävän runsaudensarvi.

Syntisen hyvä belgialainen suklaa viimeistelee aterian. Pieniä suklaapuoteja löytyy Grand-Placen ympäristöstä kymmenittäin.

Luostarisarjan kevyt vaalea olut. Kirsti Sergejeff