Kaupunkiloma kulttuurin kehtoon kutsuu! Wien houkuttelee klassisella musiikilla, museoilla, taiteella ja ihanilla leivoksilla

Museokorttelin sisäpihalle on tuotu piano. Sen ääressä istuu mies ja soittaa eleettömästi klassista musiikkia. Helisevä sointi täyttää ison aukion, jolla ihmiset viettävät aikaansa kahviloissa istuen tai isoilla muovisilla ”sohvilla” makaillen.

Pianon vieressä on kyltti, joka kertoo, että kyseessä on Open piano. Kuka tahansa on siis tervetullut soittamaan.

Tätä on Wien! ajattelen. Olen juuri astunut ulos Leopold-museosta, jossa sain täystyrmäyksen 1800–1900 vaihteessa Wienissä vaikuttaneen modernisti Gustav Klimtin ja hänen oppipoikansa, ekspressionisti Eugen Schielen taidetta. Ja nyt minua voidellaan yllättäen ihanalla pianomusiikilla.

Wien hat Kultur, Wienissä on kulttuuria, lukee Museokorttelissa sijaitsevan Kunsthallen eli Taidehallin seinään kiinnitetyssä banderollissa.

Museokortteli on wieniläisten olohuone. Värikkäät ”sohvat” houkuttelevat hengaamaan, talvella alueella juodaan hehkuviiniä ja pelataan vaikka curlingia. © ISTOCKPHOTO

Vuonna 2001 entisiin keisarillisiin hevostalleihin valmistunut Museokortteli on yksi maailman laajimmista taide- ja kulttuurikeskittymistä. MQ ulottuu yli 90 000 neliömerin alueelle ja sisältää 60 erilaista kulttuurilaitosta.

Leopold-museon ja Taidehallin lisäksi korttelista löytyy muun muassa Arkkitehtuurikeskus, Tanssikeskus ja modernin taiteen museo MUMOK, jossa kävijää hemmotellaan muun muassa Pablo Picasson, Paul Kleen ja Andy Warholin taiteella.

Museokorttelin skaala ulottuu kuvataiteesta, musiikista, muodista, teatterista, tanssista, kirjallisuudesta muotoiluun, valokuvaukseen ja katutaiteeseen. Arkkitehtuurisestikin kortteli säväyttää, kohtaahan täällä barokki modernismin.

Kaupunki on helppo ottaa haltuun. Ydinkeskustassa ja sen liepeillä sijaitsee suuri osa kiinnostavista kulttuurikohteista. Museot, kahvilat, teatterit, keskiaikaiset kirkot ja muut arvorakennukset tavoittaa kävellen.

Wienin 3. kaupunginosassa sijaitseva asuinkerrostalo Hundertwasserhouse on saanut nimensä toisen suunnittelijansa mukaan. © ISTOCKPHOTO

Mariahilferstrasse on noin kahden kilometrin pituinen ostoskatu. © TIINA SUOMALAINEN

Wieniläiset puhuvat Bezirkeistä eli kaupunginosista. Ydinkeskusta, Innere Stadt, on ensimmäinen kaupunginosa ja sitä ympäröi Ringstrasse – tuttavallisemmin Ring. Keskustasta kaupunginosat laajenevat viuhkamaisesti ulospäin.

Keskustasta lounaaseen juoksee ostoskatu Mariahilferstrasse ja sen kupeessa on Neubaun kaupunginosa uniikkeine putiikkeineen, oluthuoneineen ja kahviloineen.

Pohjoisessa ja koillisessa ydinkeskustaa rajaa Tonavan kanava, jonka ympäristössä puhaltelevat urbaanit tuulet. Täällä ei törmää enää turistilaumoihin vaan nuoriin kaupunkilaisiin ja graffitien koristamiin kanavanseiniin.

Enemmän on enemmän Schönbrunnin keisarillisessa linnassa ja sitä ympäröivässä puistossa. © TIINA SUOMALAINEN

Wienin valtionoopperan ovista tursuaa sisään ihmisiä. On oopperan avointen ovien päivä, joka pidetään vain kerran vuodessa syyskuun alussa uuden kauden alkajaisiksi.
Rappukäytävän ylätasanteelle asettunut oopperan orkesteri toivottaa musiikillaan tervetulleeksi vierailijat. Leijumme Richard Wagnerin sävelten pauhussa ja pällistelemme suu auki kattomaalauksia ja koristeellisia pylväitä.

Pääsemme kurkistamaan kulissien taakse: sovittamaan puvustamon pukuja ja hattuja, seuraamaan kuoron harjoituksia ja balettioppilaiden tuntia, käyskentelemään lavalla ja tutkimaan, miten savu- ja lumikoneet toimivat.

Wien ei olisi Wien, jos valtionooppera ei tarjoaisi esityksiään myös kaikelle kansalle. Huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuussa, syyskuussa sekä vuodenvaihteessa oopperan viereiselle aukiolle asetellaan tuoleja ja levitetään valkokangas, jotta kuka tahansa voi seurata ilmaiseksi live-lähetystä oopperasta. Ei huono vaihtoehto oopperan edullisille mutta tukalille seisomapaikoille.

Kun sacherkakun huuhtelee alas wieniläisellä cappuccinolla, melangella, ollaan hyvin lähellä herkkusuun taivasta. 1870-luvulla avattu Café Landtmann henkii vanhaa charmia, ja tarjoilijat hoitavat hommansa vähäeleisen tyylikkäästi.

Wien on herkkusuiden taivas. © ISTOCKPHOTO

Aikoinaan Cafe Landtmann oli poliitikkojen, ajattelijoiden ja taiteilijoiden tapaamispaikka – täällä ovat istuneet muun muassa Sigmund Freud ja Gustav Mahler. Nyt asiakkaina on sekä kännyköitään näprääviä turisteja että design-laukkujaan kanniskelevia wieniläisrouvia.

Wienin ydinkeskustan upeat kahvilat tarjoavat toinen toistaan makeampia leivoksia. Turistisesonkina Café Sacherin jono ulottuu ulos asti. Tunnettu leivonnainen kun on peräisin juuri tämän kahvilan konditoriasta.

Herkkuhetken jälkeen jaksaa taas laittaa jalkaa toisen eteen ja imeytyä kaupungin virtaan.

Johann Straussin muistomerkki on yksi Wienin kaupunginpuiston, Stadtparkin, kuvatuimpia kohteita. © ISTOCKPHOTO

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 10/18.