Eräs geokätköilyn haasteista on saada hankalassa paikassa oleva kätkö hyppysiinsä ilman että ihmiset tulevat kysymään, onko kaikki varmasti hyvin.

(Päivitetty: )
Teksti: Riitta Pietilä

Geokätköily on maailmanlaajuinen harrastus, johon jää helposti koukkuun. Madeira tarjoaa kätköilyyn upeat puitteet.

IMG_2445

Eräs geokätköilyn haasteista on saada hankalassa paikassa oleva kätkö hyppysiinsä ilman että ihmiset tulevat kysymään, onko kaikki varmasti hyvin.

Kun portugalilaiset 1400-luvulla löysivät Madeiran, saari oli täysin asumaton. Puita kyllä riitti, samoin kukkia ja vuoria.

Ensimmäiset matkailijat saapuivat Euroopasta 1700-luvun lopulla lämmön houkuttelemina. Madeiralla sää on ihanteellinen ympäri vuoden. Pääkaupungissa Funchalissa päivälämpötila on alimmillaan helmikuussa noin 17 astetta ja ylimmillään elokuussa noin 27 astetta.

Sateitakin saadaan, varsinkin saaren pohjoispuolella ja vuorilla. Sateiden ansiota on tavallaan myös Madeiran suosio luontomatkailukohteena: vettä on johdettu vuorilta alas viljelyksille jo 1400-luvulta lähtien.

Nykyään kanavia on 23 – se tarkoittaa yhteensä yli 2 000 kilometriä retkeilypolkuja. Lähes kaksi kolmasosaa Madeiran luonnosta on luonnonsuojelualuetta.

Kanavien eli levadojen vieressä kulkevat polut ovat patikoijan pelastus. Ne ovat yleensä helppokulkuisia. Polut vievät kyliin, vainioille, metsiin ja vuorille – moniin sellaisiin paikkoihin, joihin muuten olisi hyvin hankala päästä.

Tyypillinen näky hotelliaamiaisella on porukka reipashenkisiä saksalaisia eläkeläisiä, jotka heti aamiaisen jälkeen heilauttavat repun selkään ja tarttuvat vaellussauvoihinsa.

Mutta ei Madeira pelkkää maastossa reuhtomista ole. Voi myös ottaa rennosti, tutustua kaupunkinähtävyyksiin ja museoihin, nauttia uneliaista pikkukylistä, auringosta ja merestä. Lähin hiekkaranta löytyy Porto Santon saarelta, mutta muuten tarjolla on kaikkea mahdollista merellistä sukeltamisesta valasristeilyihin.

Ja kaiken tämän ohella voi tietysti geokätköillä. Siinä yhdistyvät Madeiran ulkoilmaelämän parhaat puolet: käveleminen, komeat maisemat ja kukkaterapia.

Verenpaine laskuun

IMG_1280

Kivimuurikätköt ovat Madeirallakin suosittuja kirkkojen läheisyydessä: kätköpurkkina tällä kertaa kynttilälyhty.

Geokätköily on ulkoiluharrastus, peli tai jopa leikki – ranskalaiset kutsuvat sitä aarteenetsinnäksi. Aarre on pelkkä purkki, jonka joku on piilottanut. Purkissa on jonkinlainen lokivihko, johon löytäjä merkitsee nimimerkkinsä todisteeksi käynnistä. Siinä on suunnilleen kaikki.

Perusmuodossaan touhu vaikuttaa melko lapselliselta, ja sen loputonta kiehtovuutta onkin vaikea selittää ulkopuolisille.

Osa geokätköilyn koukuttavuudesta johtunee pelivietistä. Löydöt kirjataan nettiin, joten kätköilijä voi koko ajan seurata sijoitustaan ranking-listalla.

Toisaalta ilman kilpailuviettiäkin on helppo hurahtaa lajiin, jota voi harrastaa melkein missä vain ilman erityisvarusteita, ja jonka tehoa ja tavoitteita voi itse säädellä.

Säännöllisellä geokätköilyllä on samat edut kuin säännöllisellä kävelemiselläkin: yksi geopurkki päivässä laskee todennäköisesti verenpainetta – ainakin jos patikoi upean luonnon keskellä.

Kätköt matkaoppaina

Geokätköilyssä on kiehtovaa sen luoma illuusio toisesta, rinnakkaisesta todellisuudesta. Se mikä ennen oli tavallinen kartta, onkin nyt aarrekartta. Se missä ennen näytti olevan vain ruman virastotalon betoninen kulma, saattaa olla vaikka geokätkö.

Ulkomailla geokätköjä voi käyttää oppaina – nehän ovat paikallisten geokätköilijöiden laittamia. Ihmiset haluavat näin esitellä omaa kotiseutuaan toisille. Kätkökuvauksiin voi sisältyä paikallishistoriaa, joka on liian paikallista päätyäkseen matkaoppaisiin, mutta tuntuu silti kiinnostavalta.

Ulkomailla kätköilyssä on sekin hyvä puoli, että turistina on helpompi kestää kummeksuvia katseita. Geokätköilyssä on nimittäin sääntö, että muut ihmiset eivät saisi huomata mitään, vaikka ihan vieressä etsittäisiin.

IMG_1186

Harva tietää, että Madeira on oikeastaan vuori, josta suurin osa vain sijaitsee merenpinnan alapuolella.

Auto avuksi

Porto Monizin laavakalliot ja São Vicenten laavaluolat. Laakerimetsät ja levadat. Funchalin kasvitieteellinen puutarha, saaren korkein vuori Pico Ruivo ja eristynyt Nunnalaakso sen lähellä. Madeiran nähtävyydet liittyvät luontoon, ja kätköjä on kaikkialla.

Ilman autoa valtaosa saaresta jää kuitenkin näkemättä, sillä julkiset yhteydet varsinkin sisämaahan ovat heikot tai olemattomat. Madeiralla kannattaa siis vuokrata auto ja hurauttaa sillä ylös vuoristoon. Esimerkiksi Paul da Serran tienoilta lähtee levadoita, joiden varsilta löytyy paljon geokätköjä.

Toinen hyvä syy vuokrata auto on saaren ympäriajo. Saarta kiertävän, 381 kilometrin pituisen reitin varrella on kokonainen 45 kätkön sarja, jonka ideana on nimenomaan esitellä rannikon kauneimpia kohtia. Tätä kutsutaan autokätköilyksi eikä sekään ole yhtään hullumpi laji.

Kotilääkäri 9/2016

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X