Pyöräile Liettuassa ja nauti dyynien lumoista Kuurinkynnäksellä – Lomailu silkinpehmeällä hiekalla ja merinäköalalla on mieleenpainuva

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuurinkynnäs
”Kuolleet” dyynit eivät ole nimensä veroisia – vaan paljon parempia. Näkymä Itämerelle on upea. © Pekka Mäntylä
Jos olet pyöräillyt läpi Saariston rengastien, voisi ensi kesänä matkan kohteena olla upeista hiekkadyyneistään kuulu Liettuan Kuurinkynnäs.

Lauttarannasta on poljettu vasta muutama minuutti ja tuntuu kuin olisi syvällä metsässä.

Aurinkoa siivilöivä mäntymetsä humisee ympärillä kotoisasti, ja tie rahisee vuokrapyörän alla.

Liettuan ja Venäjän jakama, yhteensä sadan kilometrin pituinen Kuurinkynnäs, on luonnon kiehtova erikoisuus, jonka luo kesällä löytää yhä useampi matkailija.

Suomalaiselle fillaroijalle tästä Unescon maailmanperintökohteesta tulee monin paikoin mieleen kotimainen Saariston rengastie. Kuurinkynnäksellä tosin on viehkeiden saaristolaiskylien lisäksi oma erikoispiirteensä: maailmankuulut hiekkadyynit.

Liettuan puolella matkaaja pääsee etenemään kynnäksen puoliväliin, 50 kilometrin päähän pohjoisrannikosta. Käytännössä koko menomatkan ajan Itämeri kohisee pyöräilijän oikealla puolella. Usein vain muutaman kymmenen metrin päässä – mutta näkymättömissä. Dyynit muodostavat muurin, jonka takaa meren kuulee mutta ei näe.

Sympaattiset puuceet

Sympaattiset puuceet auttavat hädässä matkan varrella. Pekka Mäntylä

Vilvoittava pulahdus mereen ei ole kaikkialla mahdollista, sillä merkittävä osa Kuurinkyntäästä on luonnonsuojelualuetta, eikä dyynejä ole lupa mennä tallomaan.

Aivan riittävän usein polkuja rantaan kuitenkin on, missä piilee riski. Kymmenien kilometrien rantaviiva on upeaa kuin Välimerellä, joten kiusaus jäädä rantapäivän viettoon lämpimän veden äärelle on suuri. Sekä hoidettua että luonnontilaista rantaa riittää silmänkantamattomiin.

 

Tasaista kyytiä

Matka Kuurinkynnäkselle on helppo, sillä parin euron hintainen lauttamatka Liettuan kolmanneksi suurimmasta kaupungista Klaipedasta kestää vain viitisen minuuttia.

Pyörän vuokraaminen on yhtä vaivatonta, sillä lähin vuokraamo sijaitsee satamassa, josta perushyvän pyörän saa alleen vuorokaudeksi noin 20 eurolla.

Moni vierailee niemimaalla myös autolla, mutta pyöräilijän tulee heitä jopa surku.

Autoilijalta jää kauniista luonnosta paljon kokematta, ja lisäksi nelipyöräisiltä peritään heti satamassa korkeamman lauttamaksun lisäksi pääsymaksu alueelle.

Kuurinkynnäs

Pyörätie on koko matkalta hyvässä kunnossa, ja mänty- ja lehtimetsät tuntuvat suomalaiselle kotoisilta. Pekka Mäntylä

 

Peruskuntoiselle polkijalle 50 kilometrin päivämatka Liettuan puolen eteläkärkeen, Nidan kylään, on vallan sopiva. Valtaosa maastosta on hyvin tasaista ja pyörätie vie perille asti.

Suunnilleen puolivälissä kannattaa poiketa suorimmalta reitiltä pari kilometriä itään,

Juodkrantén kylään, ja tankata lounaaksi herkullisen tuoretta kalaruokaa. Hinnat ovat suomalaiselle kukkarolle erittäin kohtuullisia, vaikka ne Liettuan keskitasoa korkeampia ovatkin. Juodkrantésta löytyy helposti myös yösija.

Klaipeda

Kuvauksellisessa Klaipedassa on aineksia huomattavasti nykyistä suositummaksi kaupunkilomakohteeksi. Pekka Mäntylä

Kiehtovat dyynit

Kuurinkynnäksen päänähtävyydet, kolme massiivista ja kiehtovan erilaista dyynialuetta, ovat selkeästi merkittyjä. Ensimmäisenä vastaan tulee Nagliain luonnonsuojelualue, jossa pääosaa esittävät kasvillisuuden peittämät harmaat dyynit, joita nimitetään peitteensä vuoksi myös kuolleiksi. Nimestä ei kannata hämääntyä. Kokemus silkkisenpehmeällä hiekalla ja merinäköalalla on vahvasti mieleenpainuva.

Alueelle on kahden euron pääsymaksu, ja tiskillä rahat luvataan käyttää dyynien kunnossapitoon.

Nidan pieni kirjojen lainauspiste.

Liettuassa näkee taajaan pikkuisia ”kirjastoja”. Tämä majakkahenkinen lainauspiste sijaitsee Nidassa. Pekka Mäntylä

Varsin lähellä ensimmäisen ajopäivän päämäärää eli Nidaa on lähes 70 metriä korkea Vecekrugo, jonka maisema tuo karuudessaan hieman mieleen Lapin. Dyynit ovat pitkälti metsien peitossa.

Perillä odottaa monen mielestä dyynialueista upein, kymmenien metrien korkeuteen kohoava Parnidzio. Sen päälle vievät pohkeita hapottavat rappuset. Oma reittinsä myös autoilijoille.

Metsä avuksi

Helteisenä kesäpäivänä dyyneillä tekee mieli riisua kengät ja antaa hiekan hivellä varpaita. Joskin paikoin aurinko tekee sannasta polttavan kuumaa.

Dyynit itsessään ovat täälläkin koskemattomia. Yksikin ihmisjalkapari polkee tietämättään liikkeelle helposti tonnien painosta hiekkaa, joten dyynit saavat muovautua ja siirtyä vain omasta tahdostaan, tuulen mukana. Ja liikkuneet ne totisesti vuosisatojen mittaan ovat. Kylät asukkaineen ovat siirtyneet kynnäksellä paikasta toiseen, kunnes avuksi lopulta keksittiin metsien istuttaminen.

Sori vain, Porin Yyteri. Olet yhä mielessä ja enemmän kuin kaunis, mutta Kuurinkynnäksen rinnalla jäät hopealle.

Nidan piskuinen kalastajakylä

Nidan piskuisesta kalastajakylästä on tullut suosittu matkakohde, jonka asunnoista valtaosa on kesäisin vuokrattu turistien käyttöön. Pekka Mäntylä

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 4/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X