Komisario Montalbano vie Sisilian upeisiin maisemiin – Lue matkavinkit: Näin hurmaannut itse sarjan miljööstä Italiassa!
Komisario Montalbanon Sisilia on sekoitus hehkuvaa aurinkoa, suolantuoksuista merta, barokin loistoa ja rappiota sekä unohtumattoman herkullista ruokaa.
Montalbano, hyvää ruokaa rakastava, jörö mutta sympaattinen komisario ratkoo sotkuisia rikosvyyhtejä kuvitteellisessa Vigatan kaupungissa. Vaikka Andrea Camillerin dekkareihin perustuva tv-sarja on mielikuvitusta, sen herkulliset henkilöhahmot, upeat maisemat ja tietenkin sisilialainen keittiö ovat oikeaa ja elämänmakuista Sisiliaa.
Komisario Montalbano -sarjalla on maailmalla miljardi katsojaa, ja kirjojakin on käännetty yli 30 kielelle. Suosio vetää väkeä Sisiliaan. Matkailija tuntee kuin vahingossa solahtavansa Montalbanon maailmaan. Syy on yksinkertainen.
Sarjassa nähdyt ravintolat, talot, torit, huoneet ja terassit ovat kaikki todellisia paikkoja. Voit vaikka syödä Montalbanon kantaravintolassa, yöpyä hänen kotitalossaan ja nauttia aamiaista sarjasta tutulla terassilla. B&B-majoitusta tarjoavan huvilan varauskirjat ovat tosin aina täynnä, ja tuttu vaaleansininen rantaravintola Enzo al Mare on käyntimme aikaan syyslomalla.
Uintiretki Punta Seccan hiekkarannalla Montalbanon kotitalon edustalla sentään onnistuu. Aitoon Montalbano-tyyliin aaltoja kauhoessaan näkee samalla pastellinväriset talot ja niiden välistä törröttävän kapean, valkoisen majakan. Ollaan keskellä kohtausta, josta seikkailu alkaa.
Koska lounas jäi väliin, ostamme kulman pasticceriasta vastapaistettuja arancineja, suippokärkisiä riisikakkuja, joiden sisällä on mehevä ragútäyte. Juuri niin Salvo Montalbanokin tekisi!
Komisario Montalbano -sarjan kuvaukset tauolla
Camilleri kuvasi kotiseutuaan tarkkanäköisesti. Päällisin puolin viihteellinen rikostarina antoi hänelle vapauden käsitellä myös politiikkaa ja vallanpitäjiä. Montalbanon tutkimuksissa itse rikos jää usein sivujuonteeksi, kun komisario joutuu kamppailemaan hierarkkisessa yhteisössä omia esimiehiään vastaan. Inhimillisyys ja luottamus löytyvät tavallisten ihmisten väliltä. Valta turmelee, olipa se pormestareiden tai mafiapomojen käsissä.
Sciclin kunnantalon suuri ovi on auki Montalbano-faneille joka päivä. Talo esittää Vigatan poliisiasemaa. Opastuksesta huolehtii vapaaehtoistyötä tekevä järjestö, ja pienellä pääsymaksulla parannetaan julkisten tilojen esteettömyyttä. Tärkeä kohde loputtomien portaikkojen ja korkeiden kynnysten luvatulla saarella!
Tv-sarjan tuotanto on ollut pysähdyksissä ohjaaja Alberto Sironin kuoleman ja pandemian vuoksi, mutta kahden viimeisen Montalbano-romaanin kuvausten on määrä vielä toteutua.
Aulassa oleva kyltti ohjaa Vigatan komisariaattiin. Oven takaa tulee vastaan Catarellan lasiseinäinen koppi, sitten koko poliisiasema ja perimmäisenä Montalbanon tuttu työhuone.
Tunnelma on kaukana nordic noirin tyylitellyistä dekkarimiljöistä. Huonekalut ovat aitoja elämän kuluttamia ja esineet satunnaisesti valitun oloisia. Kulissin tuntua on vältelty viimeiseen asti. Pöydillä on oikeita poliisin aikakauslehtiä, seinillä aidot kalenterit.
Poliisipäällikön pramea työhuone on oikeasti Sciclin pormestarin virkahuone. Sen parveke antaa tutulle torille. Voisi odottaa komisarion vanhan pölyisen Fiatin kaartavan kulman takaa. Todellisuudessa piazza on kuitenkin kävelykeskustaa. Sen kulmilta löytyvät pääpiirteissään kaikki pikkukaupungin baarit ja ravintolat. Ja kunnantalossa asioivat turistien seassa tavalliset kaupunkilaiset hoitamassa arkisia asioitaan.
Liikuttavaa vanhanaikaisuutta
Komisariaatin muutamat tietokoneet ovat silmiinpistävän vanhoja, turvautuuhan Catarellaa lukuun ottamatta koko Vigatan poliisikunta mieluummin paperiin ja kynään. Camilleri ottaa kantaa virkavallan määrärahoihin ja tuo esiin sisilialaisten suhtautumista edistyksellisyyteen.
Vieraan silmissä Sisilia tuntuu melkeinpä liikuttavan vanhanaikaiselta ja hankalasti toimivalta. Jopa bussilipun ostaminen on salatiedettä. Sen saa milloin mistäkin, joko baarista, tupakkakaupasta tai lehtikioskista. Vaikeampaa on vain oikean bussipysäkin löytäminen. Aikataulut pitävät paikkansa, jos samalle päivälle ei ole sattunut lakkoa tai maanvyörymä ei ole tukkinut tietä kiemuraisen reitin varrelta.
Jos siis suunnittelet julkisen liikenteen käyttöä Montalbano-kierroksillasi, varaa runsaasti aikaa ja kärsivällisyyttä. Se onnistuu kyllä, lopulta, melkein aina. Ja onnistuessasi pääset tuntemaan itsesi salapoliisiksi, joka on juuri ratkaissut mysteerin!
Montalbano-sarjan kohtauksia kuvattiin Ragusan koreissa kaupunkimaisemissa
Otamme bussin Ragusaan, josta on poimittu sarjaan vaikuttavimmat kaupunkimaisemat. Sen vanha osa, kukkulan päällä keikkuva Ragusa Ibla, on perspektiivit nyrjäyttävä barokkikaupunki.
Sukellus Iblan sokkeloihin vahvistaa epätodellista vaikutelmaa. Arvaamattomasti mutkittelevilla kaduilla suuntavaisto katoaa. Prameasti koristeltujen parvekkeiden mielikuvitukselliset kivihahmot irvistelevät eksyneille julkeasti. Onneksi kaikki tiet lopulta johtavat Chiesa di San Giorgiolle, jonka edessä avautuu kaunis piazza, monien Montalbano-kohtausten kuvauspaikka.
Barokkitunnelmaa huokuvalle torille on mukava istahtaa nauttimaan lasillinen viiniä tai vastapuristettua granaattiomenamehua, spremutaa. Lasia ei kuitenkaan kannata laskea huolettomasti pöydälle. Se on nimittäin vinossa, kuten koko aukio. Piazzan kaltevuus on suunniteltu korostamaan kirkon näyttävää portaikkoa pyhimyspatsaineen.
Kivenheiton päästä löytyy trattoria Ai Lumi, jossa komisario toisinaan pistäytyy päivällisellä. Ravintola tarjoaa perinteisen sisilialaisen keittiön antimia varsin kohtuulliseen hintaan.
Paksumman lompakon omistajat voivat vierailla myös sarjassa nähdyssä kahden Michelin-tähden Duomo-ravintolassa, jota luotsaa keittiömestari Ciccio Sultano. Meille riittää kuitenkin hyvin Ai Lumi. Cavati al sugo di maiale, paikallisesta mustasta possusta tehty pastakastike on tuoksuvaa ja herkullista.
Eksymisen mahdollisuuksia
Mafiapomo Balduccio Sinagran upea palatsi on oikeasti uusgoottilaiseen tyyliin rakennettu Castello di Donnafugata, joka toimii museona. Linna sijaitsee maaseudulla Sciclin ulkopuolella.
Matkalla tulee vastaan appelsiinipuutarhoja, oliiviehtoja ja autioita maalaistaloja. Maisemassa on karuja okran ja antrasiinin sävyjä. Siellä täällä törröttää valtava kaktus, tuuhea palmu tai pitkänhuiskea agave. Erinomaista maastoa todellisten ja kuviteltujen rikosten näyttämöksi!
Jos ei onnistu eksymään kiemuraisilla maanteillä, eksymistä voi harjoitella linnan puutarhan labyrintissä. Ajankäytöllisesti viisaampaa voi silti olla pistäytyminen pukumuseoon, joka tarjoaa katsauksen menneiden vuosisatojen muotivirtauksiin. Muuten palatsin pröystäilevissä saleissa ja puutarhan varjoissa saa vaellella vapaasti aistimassa entisaikojen sisilialaisen yläluokan elämäntyyliä.
Reissu kannattaa ajoittaa aamupäivään, niin ehtii vielä mukavasti lounaalle Donnalucatan kalastajakylään, jonka sievä rantakatu esiintyy tv-sarjassa nimellä Lungomare di Marinella. Rantaravintolassa risotto ai frutti di mare ja päivän kala ovat aina varmoja valintoja. Ruokajuomaksi sopii viileä kannullinen talon valkoviiniä. Se on täydellistä saattelemaan meren antimet viimeiselle matkalleen. Lounaan viimeistelyyn tarvitaan vielä yrttisen katkera amarone. Sitten voikin jo kellahtaa rantakadun päästä alkavalle hiekkarannalle sulattelemaan ruokaa ja Montalbano-seikkailussa kertyneitä vaikutelmia.
Antoisimmat kokemukset syntyvät todellisuuden ja kertomusten yhteen kietoutumisesta. Reissun jälkeen Sisilia näyttäytyy, jos mahdollista, entistäkin arvoituksellisempana mutta myös läheisempänä. Tekee mieli palata ratkaisemaan sen mysteereitä, tietenkin hyvän ruoan ja viinin avustuksella!
Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 10/22.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti