Lähimatkalla: Tampere tarjoaa mustaamakkaraa, musiikkia ja verkkaista kaupunkielämää

Tampere lyhyesti

Kuningas Kustaa III perusti Ruotsi-Suomen valtakuntaan uuden kaupungin vuonna 1779. Nimeksi tuli Tammerfors, Tampere.

Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jossa on 228 274 asukasta.

Suosituimmat nähtävyydet: Pohjoismaiden korkein näkötorni Näsinneula, Pyynikin näkötorni munkkikahviloineen, Finlaysonin tehdasalue, Kauppahalli ja huvipuisto Särkänniemi.

Uutta: Kesäkuun 17. päivä avataan Muumimuseo, jonne varauksia on tehty jo kahden vuoden päähän!

Tehdaskaupunki Tampere

Ovat nämä täällä aika hitaita. Tuskin on junasta astunut ulos, kun jo tekee mieli ohitella edellään verkkaisesti kulkevia ihmisiä. Onneksi sentään tajuan lopettaa hosumisen. Nimittäin Tampereella, jos missä, voi ja kannattaa höllätä tahtia. Täällä ”ei piretä kiirettä”.

Mitä Tampere tuo mieleen? Onko se Eput, Teatterikesä tai Näsinneula? Surullisenkuuluisat delfiinit tai paikallisia hiertävä ratikkahanke? Ehkä punatiilistä rakennetut tehtaat?

Tehtaanpiipuista näkee, että Tampere on yhä tehdaskaupunki. Siitä huolimatta, että Tammerkosken rannalla sijaitsevan Finlaysonin suuri Suizer-höyrykone on pysähtynyt, eikä Tampellan tehtaanpilli enää huuda.

Tampellan alueella on museokeskus Vapriikki. Kesäkuussa avautuu viikinkiaikaisesta hämäläiskylästä ja voittamattomista hämäläisistä kertova näyttely Bircala (9.6.2017–19.8.2018). Aivan kosken partaalle avattu ravintola Tampella tarjoaa päivällä lounasta. Iltaisin suositusta ravintolasta kannattaa varata pöytä.

Finlaysonin tiiliseinien sisältä löytyvät elokuvateatterin, ravintoloiden ja putiikkien lisäksi Vakoilumuseo sekä työväenmuseo Werstas. Werstaan päänäyttely Meirän kaupunki kertoo työelämän muuttumisesta, työväen asumisesta sekä kansalaisyhteiskunnan vaiheista 1900-luvulla.

Vinkki: Vaikka Tamperetta on tehtaittensa takia kutsuttu Suomen Manchesteriksi, paikalliset eivät tunnista nimeä Manse. Kun naapurikaupungista lähdetään käymään Tampereella, lähdetään käymään ”kaupunkissa” tai yksinkertaisesti – Tampereella.

Kulttuuria kaikille

Laukontori on kesällä vilkas kauppapaikka. Täältä ostat perunat ja mansikat. Torin vierestä lähtevät laivat Pyhäjärvelle.

Pyynikin kesäteatteriin, Tampereen Työväen Teatteriin ja Tampereen Teatteriin pyrkivän kannattaa mennä Kulttuurimyymälä Aplodiin. Lippumyymälä sijaitsee Tampereen Teatterin kivijalassa, osoitteessa Keskustori 2.

Pyynikin kesäteatterissa esitetään Hella Wuolijoen hämäläismaisemaan sijoittuva klassikkonäytelmä Niskavuoren nuori emäntä (13.6.-12.8.). Päärooleissa ovat Maria Pere (Loviisa), Mikko Nousiainen (Juhani) ja Elina Keinonen (Malviina).

Kuvataidetta janoavalle: Tampereen Taidemuseossa on Vuoden nuori taiteilija 2017 Tiina Pyykkisen näyttely (16.6.–27.8.) ja Sara Hildénin taidemuseossa tamperelaissyntyisen Kimmo Kaivannon näyttely (16.6.–3.9.).

Vinkki: Suomen teollistumisen historiasta kiinnostuneen kannattaa mennä Emil Aaltosen, kenkä-, muovi-, konepajatehtailijan ja maanviljelijän kotimuseoon, Mariankatu 40.

Ja kitara soi

Sauli Uusi-Niemi myy Laukontorilla Tapolan mustaamakkaraa. Parin pötkön annos maksaa 3,50 e.

Ei Tamperetta ilman musiikkia. Kesällä lauletaan yhdessä ja kitara soi!

Tanssijalka vipattaa Tammerkosken sillalla -tapahtumassa Keskustorilla (30.6.-8.7.), esiintyjinä muun muassa Katri Helena, Neljänsuora, Suvi Teräsniska ja Jari Sillanpää. Mikko Alatalo juontaa yhteislaulutilaisuuksia: 6.7. lauletaan Suomen itsenäisyyden ajan lauluja. Meidän Suomi 100 taas on isänmaallinen konsertti satavuotiaan Suomen kunniaksi. Mukana muun muassa Jaakko Ryhänen.

Klubi-iltoja ja rokimpia konsertteja tarjoaa Tammerfest heinäkuussa. Lavalla ovat muun muassa Paula Vesala, Kaija Koo sekä isosti odotettu Dingo.

Historia on yhä läsnä

Pyörteilevä, Näsijärvestä tuleva Tammerkoski virtaa Hämeensillan alta Pyhäjärveen.

Suomen 100-vuotisjuhla lähestyy. Sitä juhlitaan Tampereellakin. Ensi vuonna on aika muistella Tampereella sisällissotaa, joka jakoi väestön kahtia punaisiin ja valkoisiin ja joka sodan jälkeenkin tuntui kaupungin ilmapiirissa ja näkyi katukuvassa.

Juhannuskylässä sijaitsevan Tuomiokirkon alastomat pojat herättivät aikanaan paheksuntaa.

Suomen itsenäisyyden alkuvuosina Tampereella oli eletty teollistumisen vauhdissa. Kaupungissa oli paljon tehdastyöläisiä ja vahva työväenliike, joka radikalisoitui suurlakon aikoihin 1905. Sisällissodassa Tampere oli punaisten hallussa. Sodan ratkaisevana taisteluna pidetään Tampereen taistelua maalis-huhtikuussa 1918. Esimerkiksi Kalevankankaan hautausmaalla käytyjen taistelujen jälkiä kuten luodinreikiä on yhä nähtävissä hautakivissä.

Poikkea myös täällä

• Tieto Pyynikin näkötornin kahvilan herkullisista munkeista kiirii maailmalla. Niitä tullaan syömään Japanista asti.

• Kodikas, huoneen kokoinen Tampereen Vohvelikahvila myy sekä suolaisia että makeita vohveleita. Ojakatu 2.

• Vanhassa tunnelmallisessa puutalossa sijaitsevan Cafe Pispalan brunssille pitää varata pöytä. Pispankatu 30.

• Aleksis Kiven katu on sisustajan paratiisi. Puoteja löytyy kadun molemmin puolin.

• Muotia myy vaatekauppa Emka Tuomiokirkonkatu 15:ssa. Täältä voit löytää asun, jota et Tampereelta uskonut löytäväsi.