Lahti on puuseppien kulttuurikaupunki
Lahden kautta hurautetaan usein lomamatkoille eri puolille Suomea. Monelle on yllätys, että Lahtikin on varsinainen nähtävyys, järvikaupunki pullollaan kulttuuria ja urheilua.
Lahden rantapromenadi on lahtelaisten olohuone ympäri vuoden. Kesällä satamasta pääsee laivalla Päijänteelle asti.
Helsingissä syntynyt ja siellä yli 50 vuotta asunut Maisa Lappi muutti miehineen tyttärensä perässä Lahteen kahdeksan vuotta sitten. Päätös syntyi, kun Maisa oli remonttiapuna tyttärelleen.
”Ruokahuoltoa hoitaessani opin tuntemaan kaupungin, kun kuljin kaupoissa, torilla ja hallissa. Iltaisin kävelimme rantapromenadilla ja joskus kävimme syömässä ravintolalaivoilla. Mietimme mieheni kanssa, ettemme me vielä niin ikäloppuja ole, ettemme oppisi uuden kaupungin tavoille.”
Maisa käy Helsingissä enää harvoin.
”Mitä täältä ei saa, sitä ei ehkä tarvitsekaan. 115 000 asukkaan kaupunki on pikkukaupunki, muttei liian pieni.”
Kun matkailualalla elämäntyönsä tehnyt Lappi kuuli, että uudessa kotikaupungissa oli pulaa saksankielisistä matkaoppaista, lähti hän opaskurssille.
”Minulla oli ollut koulussa saksa pääkielenä, ja mikäs olisi opaskurssia parempi tapa tutustua uuteen ympäristöön. Samalla sain heti kavereitakin. Toimin virallisena Lahti-oppaana viiden vuoden ajan.”
Ammattioppaan silmät näkivät pian Lahden sykkivän ytimen. Se syntyy karjalaisuudesta, puuseppäperinteestä ja urheilusta. Päijäthämäläisyys sai lisäväriä Lahdessa pysähtyneistä evakkojunista, jotka toivat kaupunkiin kolmanneksen lisää asukkaita.
”Karjalaisuus näkyy ja kuuluu kaupungissa edelleen, ja se oli ensimmäisiä asioita, johon täällä ihastuin. Torilla vaihdellaan kauppiaiden kanssa punajuurireseptejä. Joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona on markkinat, jolloin saa metrilakujen ja muiden toriherkkujen lisäksi myös viipurinrinkeleitä. Vanharouva Mörttinen tuo myyntiin aamuyöstä leipomiaan piirakoita.”
Karjalaisten mukana kaupunkiin asettui myös suuria yrityksiä, kuten Starkjohann ja bussiyhtiö Koiviston linja. Sortavalalainen Aukusti Asko-Avonius oli löytänyt tiensä Lahteen jo vuonna 1918, jolloin perustettiin Lahden Puuseppätehdas, Askon ensi aste.
Vielä 1950-luvulla 75 prosenttia Suomen huonekalutehtaista sijaitsi Lahdessa. Puuseppäperinnettä puolustavat edelleen vuonna 1928 perustettu Isku, sekä tietenkin maailmankuulu Lahden muotoiluinstituutti.
Lahden kaupunkikuvaa leimaavat taivaanrajassa kohoavat mäkihyppytornit ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi määritellyt radiomastot. Jälkimmäisistä kantautui päivittäin huhtikuusta 1928 lähtien tervehdys:”Huomio, huomio! Täällä Yleisradio, Lahti, Suomi.”
Nykyisin käytöstä poistetut mastot eli ’pitsineidot’ heijastavat Lahden Pelicansien pelipäivinä joukkueen turkoosia tunnusväriä. Jalkapallokenttien laidalla maailman kuuluisimman lahtelaisen, Jari Litmasen, patsas tarkkailee nykypolven otteita.
”Jaksan hämmästellä, että näin pienessä kaupungissa on neljä isoa museota: Radio- ja tv-museo, Hiihtomuseo, Taidemuseo ja Historiallinen museo. Meillä on myös uusi iso leffateatteri. Oma suosikkini on Kino Iiris, joka näyttää vaihtoehtoisempia elokuvia, sekä vanhoja klassikoita. Meillä on myös oma hieno kaupunginteatteri, ja tietenkin maailmankuulu Sinfonia Lahti.”
Kaupunkia rajaava Vesijärvi tarjoaa kesäisin merellistä tunnelmaa ja talvella houkuttelevat hiihtomahdollisuudet.
”Ensimmäisenä talvenani Lahdessa lähdin järvelle hiihtelemään. Mennä lönköttelin ja nautin auringosta. Joku tuli oikein vauhdilla takaa, ja kohdalla tunnistin: Siiri ”Äitee” Rantanen mennä hujahti ohi. Häntä näkee täällä aamukävelyllä edelleen.”
Maailmankuulut
• Sibelius-talo. Vanhan tehdasrakennuksen yhteyteen vuonna 2000 rakennettu konserttitalo on suomalaisen puurakentamistaidon huippu. Aulatilan pylväiden pitkät rungot luovat tilaan metsäisen tunnelman, vaikka Vesijärvi kajasteleekin suurten ikkunoiden takana.
Metsähallin katon tähtikuvio on sama kuin Jean Sibeliuksen syntyessä 6. joulukuuta 1875. Amerikkalaisen Russell Johnsonin suunnitteleman akustiikan ansiosta pääkonserttisali listataan usein maailman parhaiden salien joukkoon.
• Lahden urheilukeskus. Urheilua vierastavakin hiljentyy kunnioituksesta joutuessaan Salpausselän kolmen hyppyrimäen juurelle. 1970-luvun alussa valmistuneet mäkihyppytornit ovat toimineet monien ikimuistoisten kilpailujen näyttämönä.
Seuraavan kerran talviurheilumaailman katseet kääntyvät urheilukeskukseen ensi helmi-maaliskuussa, kun Lahdessa järjestetään jo seitsemännet pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut. Hiihtostadionin pahamaineista loppusilmukkaa on remontissa hieman loivennettu. Kesämatkailijoita riemastuttaa Suurmäen alastulorinteen montussa sijaitseva maauimala-allas.
Viva 7/2016
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti