Ympyräkaupunki Hamina tarjoaa historian havinaa – Vietä lähilomaa idän ja lännen vedenjakajalla

Tiesitkö, mitä yhteistä on Pohjois-Italian Palmanovalla ja Haminan kaupungilla? Vastaus löytyy ainutlaatuisesta ympyrän muotoon kaavoitetusta keskustasta, minkä vuoksi molempia kaupunkeja kutsutaan ympyräkaupungeiksi.

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti vuonna 1653 Suomenlahden rannalle Weckelax Nystad -nimisen kaupungin, jonka kohtaloksi koitui 1700-luvun alun Suuri Pohjan sota.

Nykyisen nimensä Haminan kaupunki, ruotsiksi Fredrikshamn, sai vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhan jälkimainingeissa kuningas Fredrik I:n mukaan. Hamina on Kymenlaakson kaupungeista vanhin ja kuuluu Kotkan–Haminan seutukuntaan.

Hamina on tunnettu linnoituskaupunki

Nykyinen Haminan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2003, kun Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta yhdistyivät.

Hamina on tunnettu paitsi linnoituskaupunkina, johon aikoinaan pääsi sisään kolmesta puomein ja nostosilloin varustetuista portista, myös vuonna 1809 solmitusta Haminan rauhasta. Komendantin virka-asunnossa allekirjoitettiin Suomen sodan päättävä rauhansopimus, jossa Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle.

Raatihuoneentorin kupeessa sijaitsevan Haminan ortodoksisen seurakunnan kirkon pyörötemppeli viehättää uusklassisella ja bysanttilaisella ulkomuodollaan. Vuonna 1837 valmistuneen rakennuksen suunnitteli ranskalainen Louis Visconti.

Tepposen taimimyymälän Heidi Porkka tietää kokemuksesta, että suosituimpien hankintojen joukossa pintansa pitää perinteinen amppeli.

Tammion kalastajakylän historiaan pääsee tutustumaan saaren vanhassa kalamajassa sijaitsevassa museossa. Kesäasukas Sirkka Pitkänen vinkkaa vierailijoita piipahtamaan myös Kalamajan vieressä sijaitsevalla Saaripirtin kirpputorilla.

Haminassa kaikki on lähellä

Vieraanvaraisessa ja lämminhenkisessä Haminassa kaikki hoituu yhdellä parkkeerauksella; kirkkoihin, museoihin ja kauppoihin pääsee kävellen tai hyppäämällä kaupunkipyörän satulaan.

Vanhan ympyräkeskustan keskipiste on Raatihuoneentori, jota ympäröi 1700-luvulla rakennettu linnoitusketju. Se sulkee sisäänsä tunnelmallisen Haminan puukorttelin, jonka 1800-luvun suurpalosta selviytyneitä taloja asukkaat vaalivat ja kunnostavat hartaudella.

Kivenheiton päässä puukorttelista sijaitsee Haminan linnoituksiin kuuluva Hamina Bas­tioni, joka on tullut tunnetuksi muun muassa perinteikkään Hamina Tattoo -sotilasmusiikkifestivaalin päänäyttämönä. Vaikka korona on hiljentänyt tämän vuoden festivaalikesän, Keskusbastioni sitä ympäröivine linnoitusvalleineen tarjoaa ainutlaatuisen retkeilykohteen koko perheelle.

Hamina Bastioni -areenana tunnetun Keskusbastionin 240 metriä pitkä valli kätkee suojaansa 58 tiilestä muurattua holvia, toiselta nimeltään kasemattia.

Hamina sopii hyvin päiväkohteeksi, mutta yöpyminen pittoreskissa Pormestarintalon Pihakammarissa on elämys, jota ei kannata jättää väliin. Suomen Keisarillisen Kadettikoulun lääkärin Robert Ekin vuonna 1866 rakennuttama päärakennus on hurmaava yhdistelmä myöhäis­empireä ja nikkarityyliä. Pormestarintalon Pihakammarin isännän Juha Heinosen mukaan romanttinen puutarhamiljöö on vapaasti majoittujien käytössä.

Hamina sopii päiväkohteeksi, mutta yöpymi­nen Pormes­tarintalon Pihakammarissa on elämys.

Pormestarin Pihakammarista on vain kivenheitto herkullisten kakkujen ja pikkusuolaisten äärelle; Ympyräkaupungin sydämessä sijaitsevan Tanelinkulman kahvila-konditoria Huovilassa kaneliässien tuoksu huumaa tulijan jo ovensuussa.

Pormestarin­talon Piha­kammari tarjoaa matkailijalle viehättävän yösijan mukavuuksineen.

Torin laidalla sijaitseva Lipputorni palvelee Haminan kaupungin kesäinfo­pisteenä kesä-elokuussa.

Joutsen­pariskunta poikasineen tervehtii Tammion saareen rantautujaa.

Tori on ympyräkaupungin sydän

Kesäisin reilun 20 000 asukkaan Haminan väkiluku kasvaa noin 2 000 mökkiläisellä, jotka ovat paikallisten lailla yhtä mieltä siitä, että keskustan tori on kaupungin sydän. Maailmaa parannetaan leppoisasti jutustellen samalla kun torikahvila Troikan itsetehdyt lohileivät, rinkelit ja munkkipossut vievät kielen mennessään.

Haminan tori on kuuluisa ympärivuotisista markkinoistaan. Perinteiset elomarkkinat sekä lokakuun puolivälissä pidettävät syysmarkkinat tullaan järjestämään tänäkin kesänä koronasta huolimatta, tosin tänä vuonna ilman avajaisohjelmia ja kulkueita.

Näillä näkymin Haminassa toteutuu myös perinteinen Valojen yö 13.9. -kaupunkikarnevaali, joka tarjoaa iloa ja valoa koko perheelle ympäri keskustaa järjestettävien näyttelyiden, konserttien ja tapahtumien muodossa.

Torikahvila Troikka on kuulunut Haminan kesään jo lähes 20 vuoden ajan. Kahvilanpitäjä Minna jatkaa Leila-äidin työtä jo neljättä kesää.

”Mantelipitkoa kysytään aina”, kertoo kahvila-konditoria Huovilan Salla Ahonen.

Kuuluisa lippukaupunki

Kun torikahvit on juotu, on aika kiivetä kaupungintorin laidalla sijaitsevaan Lipputorniin, joka on alun perin rakennettu vuonna 1790 linnoituksen komentajan käyttöön. Sen huipulla liehuva kruunuvaakunallinen siniristilippu ja tornia ympäröivät Pohjoismaiden ja Baltian maiden liput ovat osa vuonna 2018 perustettua Haminan Lippumaailmaa.

Suomen historiaa idän ja lännen vedenjakajalla kuvaa Suomen lipun tie -lippurivistö, johon voi tutustua kaupungin ylpeydenaiheisiin kuuluvan Reserviupseerikoulun puistossa.

Haminan kaupungin lipuista kuuluisin on Suomen suurlippu, joka on lahja ulkovalloilta Suomen lipun 100-vuotisjuhlavuonna 2018. Koripallokentän kokoisen lipun pystyttämisvaiheen käänteitä on seurannut mielenkiinnolla koko Suomi, mutta nyt se on varmaa; teräksiselle lippusalolle on myönnetty käyttölupa seuraavaksi 50 vuodeksi. Suurlippu on tullut osaksi Haminan kaupunkisiluettia ja tervehtii tulijoita kilometrien päästä.

Maailman suurin Suomen lippu liehuu Sibeliuskadun kentällä 100 metriä korkeassa salossa. Sen liehumista voi seurata kaupungin verkkosivuilla.

Lue myös: Kristiinankaupunki huokuu nostalgiaa – Lue matkavinkit ja vietä idyllinen lähiloma Pohjanmaan rannikolla