Löytöretki Pärnuun

Jaa artikkeli
Viihtyisä Kohvihoovik löytyy Munga-kadulta aidan takaa. © Eeva Tala
Olipa sitten Pärnussa ensimmäistä 
kertaa tai jo konkarikävijä, kompakti 
pikkukaupunki osaa ihastuttaa.

Seikkailu kutsuu! Olen aiempina kertoina matkustanut Pärnuun oman tai ystäväperheen kanssa, mutta tällä kertaa lähden reissuun yksin. Mitä uusia mielenkiintoisia paikkoja kaupungista löytyisi?

En siis istukaan Tallinnan satamassa omaan autoon vaan otan noin kahdeksan euroa maksavan taksin linja-autoasemalle. Joskus 90-luvulla tie Pärnuun oli kuoppainen ja hidaskulkuinen, mutta ei enää. Reilun parin tunnin matka bussissa sujuu siten pehmeästi.

Pärnun pieni bussiasema sijaitsee keskustassa, Port Artur -ostoskeskuksen vieressä. Siitä on lyhyt kävely kaupungin pääkävelykadulle, Rüütlille, mutta jatkan suoraan rannan suuntaan kohti tämänkertaista majapaikkaani.

Ostoksia varten kannattaa suunnata Rüütlille, keskustan kävelykadulle, jossa monet liikkeet sijaitsevat. ©ISTOCK

Tuttu Alex Maja sijaitsisi aivan keskustassa ja olisi kohtuuhintainen ja mukava majatalotyyppinen hotelli. Jos taas satsaisin ylellisyyteen, voisin hyvinkin valita Villa Ammenden. Siellä olimme kerran perheen kanssa kotimme kylpyhuoneremonttia paossa niin väsyneinä ja ryytyneinä, että esikoinen teki kuudelle perheenjäsenelle vuorolaput kylpyammeeseen. Hotellia on sittemmin remontoitu, ja hintoja rutkasti nostettu, mutta vanhan ajan eleganssi siitä huokuu.

Löytöretkelle kun lähdin, olen utelias näkemään uuden kohteen, Paavo ja Vuokko Väyrysen hiljattain ostaman Inge Villan, joka on kunnostettu omakotitalosta hotelliksi.

Keskustasta on sinne reilun vartin kävely. Ehdin hämmästellä jälleen kerran, miten vehreä kaupunki on. Täällä voisi hyvin viettää ulkoilulomankin. Puistojen vanhat puut, kuten tammet ja lehmukset, ovat niin komeita, etten voi niitä pysähtymättä ohittaa. Keskustan ja ranta-alueen välissä oleva puisto, Rannapark, tulee oikeastaan automaattisesti nähtyä, kun kulkee Mere puisteetä pitkin, ohi Villa Ammenden. Puisto jatkuu aina Ranna puisteelle saakka. Vuonna 1882 perustettu puistoalue on kesäisen Pärnun kohokohtia. Siellä on myös patsaita ja muita taideteoksia.
Vastaan kävelee rantaelämää viettämään tulleita turisteja ja paikallisia. Osa on vuokrannut pyörät, hyvä idea! Inge Villa osoittautuu siistiksi ja kodinomaiseksi: ei mitään luksusta, mutta perushyvä hotelli. Kurkistan oleskelutilasta ulos pienelle pihalle. Siellä voi hyvällä säällä nauttia aamupalan. Aulassa huomaan Paavosta ja Vuokosta otetun kuvan hotellin edustalla.

Inge Villan emäntä Vaike Neem huolehtii hotelliasiakkaiden aamupalasta.© Eeva Tala

Vatsassa kurnii. Lasten suosikki on pitseria Steffani, josta kieltämättä saa hyviä pitsoja ja pastoja. Koska Papli-kadulla, majapaikkani lähellä, on tänä vuonna Viron parhaimpien ravintoloiden joukkoon valittu Piparmünt, haluan kokeilla sitä.

Ravintolassa voi valita tyylikkään ravintola- tai rennomman kahvilasalin välillä, ja kesällä voi syödä ulkonakin. Valitsemani annos, kokin yllätyskala, on tarjoilijan mukaan sampi. Mukana tulee uusia keitettyjä, mutta pinnasta hiukan paistettuja perunoita, retiisiä, kukkakaalia ja jotain vihreää ruohoa. 16 euron hintainen annos on kaunis ja herkullinen. Päätän sulatella täyttä vatsaa kävelemällä rantaan.

Tämä vuosi on nimetty Virossa merikulttuurin vuodeksi. Pärnussa sitä riittää! © Jaak Nilson

Ranna puiestee -kadun edessä on kaunis rantapromenadi ravintoloineen ja kahviloineen. Pärnun hiekkaranta on niin pitkä, että sieltä löytyy aina tilaa. Lisäksi meri syvenee pikkuhiljaa, joten se soveltuu uintipaikaksi pienillekin lapsille. Rannan ja kylpylöiden perässä tänne ensisijaisesti tullaankin, eikä ihme. Ensimmäinen kylpylä aloitti Pärnussa toimintansa jo 1800-luvulla. Nykyisin tarjontaa on suurista vesipuistoista aina intiimeihin ja perinteikkäisiin kylpylöihin.

Kahvihammasta alkaa kolottaa. Suuntaan tuttavani suosituksesta Supelsaksad-kahvilaan Nikolai-kadulle.Paikkahan käy väriterapiasta! Ihanan rönsyilevä sisustus värikkäine tapetteineen, pöytineen ja tuoleineen on minunkin makuuni. Kahvi ja juustokakku kruunaavat nautinnon.

Uutta virtaa saaneena suuntaan keskustan kauppoihin. Kauppakeskusten lisäksi shoppailijalle riittää Rüütlikadulla pikkuputiikkeja: käsityö- ja pellavapuoteja, kenkäkauppoja, vaateliikkeitä. Kunnostettavana oleva Vana turg -tori aukeaa taas syksyllä. Mutta mikäs kauppa tämä Paljas Pala on? Silver Smeljanski, toinen omistajista, kertoo, että se on Viron ensimmäinen ilman pakkauksia toimiva myymälä. Toukokuussa Kuninga-kadulla ovensa avannut liike myy elintarvikkeita ja kosmetiikkaa irtotavarana.

Supelsaksad-kahvilassa voi viettää tunnelmallisen kahvihetken.© Eeva Tala

Lisää löytöjä: kurkistan Munga-kadulla aitaan tehdystä oviaukosta sisään ja huomaan viihtyisän pienen kahvila-ravintolan omakotitalon pihalla. Tarjoilija sanoo Kohvihoovikin olevan auki syksylläkin ja jatkavan talvella toimintaansa sisällä talossa.

Toinen keidas, Hea Maa, sijaitsee Pärnun matkailuneuvonnan takana, mutta on silti monille tuntematon. Jättimäisen päärynäpuun katveessa sijaitseva terassi on kaupungin leppoisimpia. Ravintola toimii sisällä komean raatihuoneen tiloissa.

Jalkani ovat muusina koko päivän tallustamisesta. Virossa kun ollaan, ilusalong- eli kauneushoitolakylttejä näkyy siellä täällä, ja hinnat ovat Tallinnaakin edullisempia.

Pärnun vehreys isoine puistoineen ja kauniine kukkaistutuksineen tekee vaikutuksen. ”Puistojen vanhat puut ovat niin komeita, etten voi niitä pysähtymättä ohittaa.” © Elen Juurma

Astun Labelle Ilusalongin ovesta sisään ja onnistun saamaan heti ajan jalkahoitoon, joka maksaa 30 euroa. Puolentoistatunnin käsittelyn jälkeen nautin rentoutuneesta olostani tovin vielä puiston penkillä.Mietin, että vierailuni Pärnuun ovat sijoittuneet useimmiten syksyyn, koulujen syyslomien aikaan. Silloin turistikausi on loppunut ja kesäpääkaupungiksi tituleerattu Pärnu on jo rauhoittunut arkeen. Kiire on kaukana. Syksyllä kaupungissa onkin aivan omanlaisensa tunnelma, kun asukkaat lämmittävät talojensa tulisijoja, ja kaupungin yllä leijailee kotoisa puun tuoksu.
Rakennuksia on vuosien mittaan kunnostettu, mutta osa on vieläkin rähjäisessä kunnossa. Oikeastaan juuri rosoisuus tekee kaupungista niin viehättävän. Eri aikojen kerroksellisuus näkyy. Kaikki on inhimillisen kokoista ja oloista.

Museoihin en ole keskiajalla perustetussa kaupungissa vielä eksynyt. Myös konserttitalon tarjonnasta löytyisi varmasti itseä kiinnostavia esityksiä. Tiesin jo etukäteen, että yhden yön visiitti täällä on aivan liian lyhyt. Mutta seuraavaa kertaa odotellessa. Keväällä en ole Pärnussa vielä käynytkään. V

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X