Lumen juhlaa Kolilla – Upea Koli hurmaa lomalaisen karjalaisella kulttuurilla ja lumisilla maisemilla
Kolin hiihtokeskuksessa lasketellaan suoraan Pieliselle, jonka rannoilta löytyy hirsilinna, taiteilija-ateljee ja tsasouna. Myös Pielisen jäätiellä ajaminen on kokemus.
Pohjois-Karjalassa Kolin laelta maisemaa katsoessa ymmärtää, miksi edessä aukeava näkymä on yksi keskeisistä kansallismaisemistamme. Etenkin talvella tunne on vavahduttava.
Alhaalla valkoisena Pielinen lukemattomine lahtineen ja saarineen. Edessä tykkylumiset kynttiläkuuset, jotka ovat samanlaisia nähtävyyksiä kuin pystyyn kuivaneet kelot Lapissa tai sypressikatajat saaristossa. Upottava lumihanki valkoisena, taivas kirkkaan sinisenä eikä ääntä missään. Tai no – vieressä kännykkäkameransa kanssa äheltävän nuoren naisen puhelimen kilinä kuuluu, sillä Koli on myös yksi Suomen suosituimmista lomakohteista ja tämä näkymä Kolin laelta ikuistetaan tänäkin talvena tuhansille some-tileille.
Kansallispuiston sisällä sijaitseva laskettelukeskus ja sen hotelli hyödyntävät maiseman täysmääräisesti. Ja menestyksekkäästi.
Kolin laelta löytyvä hotelli on täyttöasteeltaan Suomen suosituimpia. Täksi talveksi hotelli sai hieman lisää kapasiteettia yhdeksästä uudesta huoneesta, jotka rakennettiin olemassa olevien seinien sisälle vanhoihin myymälä- ja huoltotiloihin. Samalla kaikki vanhat huoneet uusittiin, ja toki aika olikin: edellinen sisustus oli palvellut 1990-luvulta asti.
Ukko-Kolin rinteet ovat jyrkät, mutta lyhyet. Yhteensä seitsemään kuusikossa kiemurtelevaan laskettelurinteeseen mahtuu myös loivia mäkiä, mutta korkeusero on huomattava: 230 metriä, mikä tekee niistä Lapin rinteiden veroisia. Koska rinteitä ei ole voitu avata laajemmalle luonnonsuojelualueen sisälle, Koli on kuitenkin parhaimmillaan viikonloppureissuna: koluttavaa ei riitä loputtomiin.
Kolin palvelut ovat napakat ja mitoitettu juuri oikein. Kaikki toimii moitteetta. Alabaarin yksinkertainen fish & chips -annos on paras, jonka olen missään syönyt – Englanti mukaan lukien.
Koleus lähtee illalla intiimin kylpylän saunamaailmassa, joka on rakennettu nyt valmistuneen remontin yhteydessä. Ylellistä ja omailmeistä, sillä sisustuksessa on huomioitu karjalaisuus. Se on tehty tyylillä aitoja materiaaleja hyödyntäen ja kitsiä välttäen. Pielisen ylle kurottavat maisemat hurmaavat, kun niitä katsoo pienistä ulkoaltaista.
Paikallista illallista mielivien kohde on Kolin keskustassa sijaitseva gastropub Ryynänen. Ruokaharrastajien keskuudessa jopa valtakunnallisestikin noteeratun Ryynäsen taustalla ovat Jean-François ja Darja Flogny, jotka luotsaavat ravintolaansa varmoin ottein.
Ruokalistan maut on haettu itärajalta aina Karjalasta Etelä-Lappiin ja niitä on terästetty venäläisin ja ranskalaisin maustein. Laajan olutvalikoiman ydin löytyy omasta tuotannosta sekä pienpanimoista ympäri Pohjois-Karjalaa. Siiderit valmistaa omistajapariskunnan omistuksessa oleva Paksuniemen Juomatehdas Rääkkylässä. Ja jos hyvin käy ja päivä on oikea, iltaa voi jatkaa pitkälle elävän bluesmusiikin parissa.
Jäätynyt Pielinen
Kolin ympärille levittäytyvä Pielinen tarjoaa jo itsessään paljon tekemistä. Kalastuksenharrastajille järvi antaa pilkillä erityisesti kuhia, mutta suosituinta silti taitaa olla vain sen ylittäminen: jos Kolin hotelli on täynnä, vastarannalta löytyy reilusti mökkimajoituskapasiteettia. Tie sinne aukeaa jäälle – Pielisen jäätie on yksi Suomen kolmesta virallisesta jäätiestä ja se lyhentää ajomatkan sadasta kilometristä kymmeneen.
Ajokokemus on eksoottinen, jopa vähän pelottavakin, sillä jää paukahtelee ja tuntuu jopa kevyesti heijaavankin. Vuonislahdessa, Kolista katsottuna järven vastarannalla, lomalaisten autot pakkaantuvat rantaan. Virallisella Liikenneviraston jäätiellä on omat sääntönsä. Osa niistä on tuttuja kaikille Rekkakuskit jäällä -ohjelman tunteville – turvaetäisyys on oltava, pysähtyä ei saa ja suurin sallittu nopeus on rajoitettu 50 kilometriin tunnissa.
Jäätien vieressä kulkee suosittu retkiluistelubaana, joka pidetään auki läpi talven. Jäällä on myös runsaasti latuja, joita kauniimpia on vaikea näiltä leveyksiltä löytää. Pisimmät niistä vievät hiihtäjät jopa Nurmekseen, Bomballe.
Nokipannu mukaan ja päiväkahvittelemaan!
Karjalaista kulttuuria
Bomba on suomalaisen puurakentamisen merkkiteos. Suojärvelle, luovutettuun Karjalaan kuuluneeseen pitäjään valmistui 1850-luvulla vauras rakennus. Bombinien sukulinnassa ei ollut käytetty yhtään naulaa ja sinne pystyi ajamaan hevosella suoraan sisään. Parhaimmillaan 28 perheen jäsentä asuttanut mahtitalo purettiin 1930-luvulla ja hirret jaettiin perillisten kesken, mutta maine jäi.
Kun evakkojen keskuudessa virisi sotien jälkeen keskustelu yhteisen kokoontumispaikan tarpeesta, esille nousi ajatus rakentaa Bomba, rakennus, joka muistuttaisi Bombinien taloa.
Näyttävien hirsirakennusten suunnittelijana kunnostautuneen arkkitehti Vilho Suonmaan piirtämä Bomba nousi välittömästi Suomen merkittävimpien nähtävyyksien joukkoon. Myöhemmin liki konkurssikypsäksi kokonaisuudeksi teattereineen vajonnut Bomba on nyt jälleen voimissaan. Tai ei itse Bomba, sillä se seisoo yhtä jykevänä kuin aiemminkin palvellen karjalaisena ravintolana ja oluttupana, vaan viereen rakennettu kylpylähotelli, joka on ehostettu kuuden miljoonan euron remontissa moderniksi.
Pielisen rannalta löytyy myös rukoushuone, Pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin Valamolaisten tsasouna, jonka pihassa on toisessa maailmansodassa siviilisotavankeudessa kuolleiden 102 hyrsyläläisen muistomerkki.
Yksi merkittävämpiä nähtävyyksiä on myös maineikkaan karjalaisen taiteilijan Eeva Ryynäsen julmettu punahonkainen ateljee. Jo ulko-ovi on taideteos! Kolin hiihtolomalainen hurauttaa sinne jäätietä pitkin vartissa.
Näin sinne pääsee
Moni saapuu Kolille omalla autolla. Lentäen saapuville lähin kenttä on Joensuussa, josta Kolille on järjestetty vakituinen, etukäteen tilattava taksivuoro.
Junalla saapuvalle likeisin asema on Joensuussa, mutta talvella jäätien ollessa auki se on Vuonislahdessa, vain 10 kilometrin päässä
(jäätiestä tiedot: www.ely-keskus.fi).