Mahtava Dubai

Arabiemiraattien suuruudenhulluus on pakollinen nähtävyys, mutta pilvenpiirtäjien varjosta kannattaa etsiä myös perinteistä tunnelmaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Dubai on noussut nopeasti matkailijoiden suosioon.

Arabiemiraattien suuruudenhulluus on pakollinen nähtävyys, mutta pilvenpiirtäjien varjosta kannattaa etsiä myös perinteistä tunnelmaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Seuran toimitus
Dubai on rakennettu öljyrahoilla,

Dubai on rakennettu öljyrahoilla,

Onpa se majesteetillinen! Keskellä Dubain omaa Manhattania eli bisneskeskusta Down Townia kiiltelee maailman korkein pilvenpiirtäjä Burj Khalifa.
Burj Khalifa on 828 metriä korkea. Se on kaupungin nähtävyys numero yksi, mutta ylös asti ei kannata vaivautua. Näkymä katutasolta on hieno ja ilmainen.
Pilvenpiirtäjän juurella sijaitsee suihkulähde Dubai Fountain, jonka luona käy iltapäivällä lämmin kuhina. Eurooppalaiset ja aasialaiset turistit ihastelevat maailman suurinta musiikin tahtiin tanssivaa suihkulähdettä, jonka koreografia tuo mieleen Joutsenlammen sirot ballerinakaulat.
Mustaan abaya-kaapuun pukeutunut arabinainen kaivaa käsilaukustaan pokkarikameran ja yrittää saada 150 metriin kohoavia valaistuja vesisuihkuja mahtumaan näytölleen.
Arabiemiraateissa näytetään mielellään, kuinka hyvin öljyrahalla rikastuneella valtiolla pyyhkii. Vielä 1960-luvulla aavikon laidalla elettiin vaatimatonta beduiinielämää, mutta nyt jättimäiset kastelujärjestelmät pitävät golfkentät vihantina ja Ferrarit ovat korvanneet kamelit kulkupeleinä.
Maailman suurin -sanaparilta täällä ei voi välttyä. Todisteita modernin valtion mahtavuudesta vilisee silmissä. Matkailija tuntee itsensä muurahaiseksi maailman suurimmassa ostoskeskuksessa, Dubai Mallissa, jossa eksyminen on takuuvarmaa. Jalat ovat rakoilla ja auringonpaiste on vaihtunut illan samettiseen pimeyteen, kun tie ulos luksuskompleksista vihdoin löytyy.
Turkoosin Persianlahden sylissä kelluvat myös telluksen suuruudenhulluimmat keinotekoiset saaret. Seitsemän tähden ökyhotelli Burj Al Arab seisoo yksityisellä saarellaan, ja valtavan kaupungin rantaviivaa pidentävät myös kuuluisat palmunmuotoiset jättisaaret.
Keinotekoisia saarihankkeita on arvosteltu siitä, että ne pilaavat merialueen luonnollisen ekosysteemin.

Mennyttä aikaa etsimässä

Dubaista löytyy elämää ilman superlatiivejakin. Idässä keskustaa halkoo Dubai Creek, lahti, jonka ympäristö on lasisen bisneskaupungin vastakohta ja nuukailijan nuhjuinen paratiisi.

Joen länsipuolella Bur Dubaissa sijaitsee kangaskauppojen mekka. Al-Fahidi Streetin värikkäät kuosit vilisevät silmissä, ja alueella on kymmeniä halpoja räätäleitä. Kaikki eivät osaa valmistaa länsimaisen tiukasti istuvia vaatteita, joten kannattaa miettiä, kenelle kankaansa kiikuttaa.
Varmin valinta lienee läheinen kaupunginosa Satwa, josta myös löytyy mahtavia kankaita ja taitavia käsityöläisiä.
Bur Dubaissa kaupungin meluisa kahdeksankaistainen moottoritie on vaihtunut sokkeloisiksi kävelykujiksi. Aasialaisten valloittamassa soukissa eli torilla tuoksuu vahvasti suitsukkeilta.
Dubain, ja koko maan, asukkaista on paikallisia enää noin viidesosa. Siirtolaiset ovat rakentaneet ankeissa olosuhteissa ne pilvenpiirtäjät, joilla maa nyt ylpeilee.
Intialainen Abbas Ali on työskennellyt Bur Dubain soukissa jo 20 vuotta. Sinä aikana suurkaupunki on muuttunut nopeasti.
”Täällä asuu jo yli miljoona intialaista. Kaikki hinnat venekyydeistä liiketilojen vuokriin ovat nousseet jopa kolminkertaisiksi siihen nähden, mitä ne olivat ennen”, Ali harmittelee.
Bur Dubaissa voi vielä aistia, minkälaista elämä oli satamakaupungissa 1960-luvulla, ennen kuin massiivisista öljylöydöistä seurasi Dubain nopea kehitys kansainvälisen kaupan, turismin ja bisneskonferenssien keskukseksi.
Vastarannalla sijaitsevan Deiran kaupunginosan puolirähjäisissä rantarakennuksissa vuorottelevat beigen eri sävyt. Joenvarteen on ankkuroitu antiikkisia kauppalaivoja.
Lahden ylitys kestää pari minuuttia. Katettu vesitaksi abra tärähtelee jalkojen alla, ja kolea iltatuuli tunkee paidan alle. Kuski kääntää puuruoria, tööttäilee ja parkkeeraa abran tömähtäen vastarannan laituriin.
Kujilla tuoksuvat maustesoukin yrtit ja parfyymit. Yhtäkkiä ruskean puuportin teksti ”Dubai City of Gold” johdattaa Deiran kultakeskuksen pääkäytävälle, jolla kaikuu äänekäs puheensorina.
Ensimmäisen vastaantulevan liikkeen ikkunassa komeilee uimarenkaan kokoinen korumöhkäle, 64-kiloinen ja kolmen miljoonan dollarin arvoinen Najmat Taiba. Se on Guinnessin ennätysten kirjaan päässyt maailman suurin kultasormus.
Kultasouk pursuaa kelloja, rannekoruja, kaulaketjuja ja korvakoruja. Rukouskutsu kajahtaa viereisestä moskeijasta, mutta kauppiailla on liian kova kiire, jotta he ehtisivät vastata allahin kutsuun. Vaa’at punnitsevat asiakkaiden valitsemia koruja, ja tinkimisnäytelmä käy kuumana.

Rannalle tai iltapiknikille

Dubaissa mikään ei ole kävelymatkan päässä, joten uimarannalle on kätevintä suhata taksilla. Valkoiset hiekkarannat ovat kilometrien pituisia, ja ne ovat usein hyvin hoidettuja puistomaisia alueita.
Euron hintainen pääsymaksu takaa paremmat palvelut ja pienemmän varkausriskin. Kaupungissa ei tosin muutenkaan juuri törmää rikollisuuteen, sillä rangaistukset pienistäkin rikkeistä ovat kovia.
Kun ranta alkaa kyllästyttää, historiallista elämysmatkailua kaipaava turisti suuntaa jeeppisafarilla aavikolle. Kamelit, hiljaisen yötaivaan miljoonat tähdet, paikallinen ruoka ja tanssiesitykset nuotiolla jäävät ikiajoiksi mieleen.
Upeaa yötunnelmaa löytyy myös keskustasta. Esimerkiksi suositussa Zabeel-puistossa paikalliset suurperheet kokoontuvat viettämään vapaapäivää piknik-vilteille, ja grillit tuoksuvat yömyöhään asti.
Lapset pelaavat nurmikentillä jalkapalloa, ja b-boyt harjoittelevat breakdance-kuvioitaan musiikin tahtiin. Yövalaistuksessa Dubain keskustahorisontti hohtaa upeana.

Tämä juttu on julkaistu Seurassa nro 39/2012.

X