Paikallisten vilpittömyys yllättää – Sri Lanka on täydellinen lomasaari

Sri Lanka on maailman upein saari. Näin ovat väittäneet maailmanmatkaajat jo Marco Polon ajoista lähtien. Väitteeseen on helppo yhtyä.

Sri Lanka näyttää kartalta katsottuna päärynältä – siinä on jopa kanta, tai kannas, jota pitkin maahan on ennen muinoin voinut tulla Intian puolelta kastelematta jalkojaan.

Saaren mieltäminen suolavedessä kelluvaksi päärynäksi helpottaa kokonaiskuvan luomista ja etäisyyksien arvioimista. Jälkimmäiset osoittautuvat yllättävän pieniksi. Matka rannikolta sisämaahan kestää kolmisen tuntia. Se on silti enemmän kuin luulisi, koska sisämaa on vuoristoista ja ajaminen hidasta.

Sisämaan ylängöiltä löytyy karuja kuumaisemiakin mutta muuten hallitseva väri on vihreä, joka jatkuu silmänkantamattomiin. Erityisen viehättäviä ovat teeviljelmät, jotka verhoavat kumpuilevia maisemia kuin kaiken ylle laskostettu vihreä peitto.

Sri Lankan luonto on vehreä ja monipuolinen. Se on yksi syy saaren suosioon. © RIITTA PIETILÄ

Maiseman ylenpalttinen vehreys vaikuttaa joskus miltei epätodelliselta – ikään kuin kuumankostea maa olisi jättikokoinen kasvihuone, tropikaario. Sellaisessa ilmastossa trooppiset kasvit kyllä kukoistavat, mutta suomalaiset täti-ihmiset voivat hieman nuupahtaa.

Onneksi aina voi karata vuorelle; itse kapusin 2243-metriselle Sri Padalle viilentymään ja tunsin oloni sen jääkaappilämpötilassa oikein kotoisaksi.

Sri Pada on sekä hindujen että buddhalaisten pyhiinvaelluskohde ja huipulle on perinteen mukaan saavuttava ennen auringonnousua. Hyväkuntoiset lähtevät siis matkaan pari tuntia keskiyön jälkeen, huonokuntoisemmat jopa pari päivää ennen.

Reitin varren valaistut myyntikojut ja väentungos luovat tunnelman, joka muistuttaa enemmänkin markkinoita kuin pyhiinvaellusta: raihnaisimmat taivaltavat kepin varassa päiväkausia ja nukkuvat välillä portailla, toiset laulavat kävellessään.

Sri Lanka elää turismista ja teestä, joten käynti teetehtaalla (ja siellä vietetty teehetki) on ehdoton must. © RIITTA PIETILÄ

Turvallinen maa ja vilpittömät paikalliset

Vaikka vuorten valloittaminen on liikuntaa ja liikunnan pitäisi rentouttaa, useimmat ihmiset haluavat lomamatkallaan rentoutua vähän toisella tapaa. Sri Lankassa se on helppoa.

Ensinnäkin maa on turvallinen ja ihmiset vilpittömän oloisia. Intialaisiin verrattuna ero on yllättävän suuri. Sri Lankan suurin etninen ryhmä, singaleesit, ovatkin buddhalaisia ja samaa koulukuntaa kuin vaikkapa thaimaalaiset. Siksi srilankalaisessa elämänmenossa on vanhan Intian-kävijän mielestä Intiaa juuri sopivasti eli yllättävän vähän – ja loppu onkin silkkaa Kaakkois-Aasiaa.

Dambullan luolatemppelit ovat Unescon maailmanperintökohde. Syvällä maan alla on 153 kiveen hakattua Buddhaa, joita Kultainen Buddha vartioi. © RIITTA PIETILÄ

Tämä painotus näkyy selvästi esimerkiksi tanssiperinteessä, joka on rikkaassa monimuotoisuudessaan mitä kiehtovinta katseltavaa. Kandyn kaupungissa järjestettäviä turistinäytöksiä ei todellakaan kannata jättää väliin.

Toisekseen Sri Lanka on rentouttava maa, koska se on puhdas ja siisti, ja koska siellä asuvat ihmiset ovat täsmällisiä ja järjestelmällisiä, hengeltään enemmänkin sveitsiläisiä kuin intialaisia. Lupaukset ja kellonajat pitävät, tilatut kyydit saapuvat, kuskit ajavat sinne minne asiakas määrää eivätkä serkkunsa mattomyymälään, rahat lasketaan oikein ja maksusta saa kuitin – kaikki toimii.

Lähde safarille Yalan kansallispuistoon

Kolmen päivän safarireissu Sri Lankan suosituimmassa kansallispuistossa Yalassa oli unohtumaton elämys. Heräsimme aamuviideltä, jolloin telttaamme kannettiin teeaamiainen, ja vaelsimme sen jälkeen säkkipimeän viidakon halki jeepille.

Koko aamupäivän ajelimme pitkin luonnonpuistoa eläimiä bongaamassa. Joskus ajoreitit olivat niin epämääräisiä, että jeepissä istuminen tuntui enemmänkin kenttäratsastuskilpailun maasto-osuudelta kuin autoajelulta. Paitsi että jeeppi oli välillä pahasti vinossa ja toisinaan kuski kävi raivaamassa ”tietä” kirveellä.

Sri Lankassa elää noin 6000 villinorsua, joita voi nähdä kansallispuistoissa. © RIITTA PIETILÄ

Sri Lanka oli aikoinaan brittien siirtomaa, joten myös nykyajan ”siirtomaaemännät” saavat siellä helposti yläluokkaista palvelua, mikäli ovat valmiita maksamaan siitä.

Safarin onnistumisen kannalta on tärkeää valita opas huolellisesti – epäammattimaiset safariyrittäjät ovat huokeita mutta eivät välttämättä tiedä, missä päin luonnonpuistoa eri eläinlajit milloinkin oleilevat. Pahimmassa tapauksessa eläinten tutkailuun varattu aika voi mennä lähinnä toisia jeeppejä katsellessa; luonnonpuistossakin on joskus ruuhkaa.

Upeita rantoja lekottelijalle – koe myös valas- ja delfiiniristeilyt

Meri ja rantaelämä ovat yleensä kaikkein suosituin syy matkustaa Sri Lankaan: siellä voi uida, sukeltaa, surffata ja kalastaa tai tiirailla valaita, delfiinejä ja kaskelotteja.

Useimmat valasristeilyt ovat niin erinomaisesti järjestettyjä, ettei valaiden sen enempää kuin turistienkaan tarvitse kärsiä mistään. Jälkimmäiset voivat keskittyä nauttimaan merestä ja auringosta ja mennä risteilyn jälkeen vaikkapa rentouttavaan ayurveda-hierontaan, joita on tarjolla kaikkialla.

Rentoutua voi myös käyskentelemällä rantahiekassa auringonlaskun aikaan ja ihmetellä itsekseen, miten näin pieneen maahan mahtuukin niin suuria ja vieläpä keskenään hyvin erilaisia elämyksiä.

En oikeastaan keksi mitään, mikä Sri Lankasta puuttuisi: se on monipuolisuudessaan yksinkertaisesti täydellinen lomakohde ja kiehtovin maa, jossa olen ikinä käynyt.

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 1/2018.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti