Myöhästyikö lentosi? Voit olla oikeutettu satojen eurojen korvaukseen - Älä oleta lentoyhtiön kertovan sitä sinulle

Yhä useampi lento myöhästyy merkittävästi – matkustajat harvoin tietävät oikeuksiaan

Moni matkustaja ei ole tietoinen, että saattaa olla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen perusteella oikeutettu korvauksiin lentonsa myöhästyessä.

AirHelpin maajohtaja Aleksi Sepon mukaan arviolta 10 prosenttia ihmisistä on tietoisia oikeuksistaan – Suomessa prosentti tosin voi olla hieman korkeampi, sillä suomalaiset kuluttajat yleisesti ottaen tuntevat oikeutensa paremmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin.

Korvausta yli kolme tuntia myöhästyneestä lennosta

Jos lento lähtee EU-maasta tai lentoyhtiö on kotoisin EU:n sisältä, voi matkustaja saada yli kolme tuntia myöhästyneestä lennosta jopa satojen eurojen korvaukset.

”Asetukseen sisältyy osuus, jossa lentoyhtiöt velvoitetaan kertomaan matkustajille oikeuksistaan. Se ei kuitenkaan ole lentoyhtiöiden intressien mukaista, ja he pyrkivät välttelemään sitä viimeiseen asti, eivätkä kuluttajat saa sitä tietoa”, Aleksi Seppo kertoo.

Hänen mukaansa matkustajille ei välttämättä kerrota paikan päällä ollenkaan oikeuksistaan, vaan tieto on piilotettu esimerkiksi lentoyhtiön kotisivuille monen mutkan taakse. Tällaiset tiedot kuitenkin koskettaisivat yhä useampaa matkustajaa, sillä suomalaisilta lentokentiltä lähtevien lentojen täsmällisyys on heikentynyt.

Korvauksia yhä useammalle matkustajalle

Vuonna 2018 lennoista lähti 78 prosenttia ajallaan, kun taas edellisvuonna luku oli noin 82 prosenttia. Korvausasetuksen piiriin luetut lennot koskettivat vuonna 2018 yli 117 000:ää matkustajaa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä verrattuna edellisvuoteen.

Euroopan unionin ulkopuolella tapahtuvilla tai EU:n ulkopuolelta kotoisin olevan lentoyhtiön lennoilla ei ole yhtä kattavaa suojaa.

”Tilanne on kuitenkin parantumassa muuallakin. Brasiliassa on jo nyt melko samantyylinen laki kuin EU:n asetus ja Kanadassa ollaan säätämässä vastaavaa. Yhdysvalloissa samankaltaisia asioita voidaan käsitellä sopimusoikeuden piirissä – ennakkotapauksia löytyy erityisesti tapauksista, joissa lentoyhtiö on ylibookannut lennon”, Seppo selittää.

AirHelp: Lentoyhtiöt arvioivat matkojen pituuden yläkanttiin tahallaan kustannusten säästämiseksi

Aleksi Sepon mukaan lentoyhtiöt myös yliarvioivat lentojen pituuksia yläkanttiin jo alunperin, jotta ne välttäisivät korvausten maksamisen.

”Lentoyhtiöt eivät tätä myönnä, mutta me – ja myös muut tahot – olemme huomanneet lentoaikojen pidentyneen sellaisilla reiteillä, joissa on tullut paljon pahoja myöhästymisiä. Meidän tulkintamme on se, että niitä on pidennetty tahallaan, jotta myöhästymiset jäisivät sen kynnyksen alle, ettei niistä tarvitse maksaa korvauksia.”

Lentoyhtiöiden perustelu pidentyneille lentoajoille on lentomatkan pidempi kesto.

”Lennot voivat kestää pidempään sen vuoksi, että halutaan lentää hitaammalla nopeudella polttoaineen säästämiseksi. Euroopan sisällä on myös varsin paljon sellaisia lentoreittejä, joita lennetään yhdellä koneella edestakaisin monta kertaa päivässä. Lisäksi on vielä usean pisteen lentoja”, Aleksi Seppo kertoo.

”Lennot on viritetty todella tiukille. Siinä ei ole oikein varaa minkään asian mennä pieleen. Jos jokin menee, niin kaikki siinä ketjussa olevat lennot myöhästyvät. Nämä lennot on myös sillä tavalla ketjutettu toisiinsa, että jos jollain reitillä on myöhästyminen, se vaikuttaa heti kaikkiin muihinkin lentoihin.”

Taustalla lentoyhtiöiden taloudelliset syyt?

AirHelpilla arvellaan lentoyhtiöiden toimivan näin taloudellisista syistä. Tällä tavoin ne pystyvät lentämään useampia reittejä vähemmällä kalustolla.

Sepon mukaan lain henki on kuitenkin se, että lentoyhtiöiden pitäisi pystyä olemaan varautuneita siihen, että mikäli häiriöitä tulee, olisi niillä varakalustoa ja –miehistöä.

AirHelpin mukaan lentoyhtiöt ovat säästäneet keplottelulla yli 11 miljoonaa euroa.

”Yksi syy, miksi tällainen asetus on aikanaan asetettu, on se, että lentoyhtöillä on ollut perinteisesti tapana peruuttaa lentoja, mikäli ne eivät ole saaneet myytyä tarpeeksi lippuja. Kuluttajaa halutaan suojella siten, ettei lentoyhtiöille olisi halvempaa antaa huonoa asiakaspalvelua tietyssä ääritapauksissa”, Seppo toteaa.

Lentoyhtiöillä on myös huolenpitovelvollisuus

Montrealin sopimuksen mukaan lentoyhtiöillä on huolenpitovelvollisuus. Sen sisältö riippuu myöhästymisen pituudesta ja siitä, onko kyseessä matkustajan kotipaikka vai jokin muu lentoasema.

Sopimusta noudattavat 110 maata ja EU.

”Huolehtimisvelvollisuus astuu voimaan jo melko lyhyissä myöhästymisissä. Tällöin puhutaan sellaisista asioista kuten virvokkeiden ja tarvittaessa myös ruoan tarjoamisesta. Lisäksi asiakkaalle pitää tarjota mahdollisuus kommunikoida eli jos hänelle tulee kustannuksia esimerkiksi sähköpostin lähettämisestä tai puhelinsoitosta, joita hänen on tehtävä järjestääkseen asioita, niin ne ovat huolenpitovelvollisuuden sisällä”, Aleksi Seppo selittää.

Mikäli myöhästyminen kestää yön yli tai pidempään, on lentoyhtiö velvollinen tarjoamaan asiakkaalle asianmukaisen hotellimajoituksen sekä kustantamaan matkat majoituskohteeseen ja takaisin lentokentälle.

”Lentoyhtiö on myös velvollinen korvaamaan muita mahdollisia myöhästymisestä johtuvia kuluja. Jos liikematkustaja on ollut menossa 200 euroa maksaneeseen konferenssiin, eikä matkustaja pääse sinne sen vuoksi, että lento on myöhässä, lentoyhtiö on velvollinen korvaamaan aiheutuneet kulut.”

Lentoyhtiöt toimivat usein suoraviivaisesti kuluasioissa, sillä ne on helppo osoittaa.

”Jos taas puhutaan huolenpitovelvollisuuksiin liittyvistä asioista, niin jotkut lentoyhtiöt yrittävät vähän ikävästi välttää niitä. Olemme kohdanneet sellaistakin, että lentoyhtiö tarjoaa nämä huolenpitovelvollisuuteen kuuluvat asiat sitä vastaan, että matkustaja allekirjoittaa paperin, jossa hän luopuu oikeudestaan rahakorvaukseen.”

Lainvastaiset sopimuspykälät eivät kuitenkaan päde, mutta tällainen sopimus voi Aleksi Sepon mukaan ainakin monimutkaistaa asioita.