Pietarin salaperäiset palatsit vievät matkailijan kiehtovalle aikamatkalle – Vierailu mystisten salaovien ja kätkettyjen kellareiden hämyisillä käytävillä odottavat seikkailijaa

Kultaa, kimallusta ja jalokivien säihkettä. Tai salaovia, kätkettyjä käytäviä, hämäriä kellareita.

Pietarin palatseissa kohtaa upporikkaiden ylellisen elämän ja sen kääntöpuolen: juonittelut ja salamurhat.

Käyn Pietarissa vähintään kerran vuodessa ja useimmiten ohjelmassani on joku kiehtova palatsi, joka vie kaupungin loistokkaaseen ja dramaattiseen historiaan. Palatseja miljoonakaupungissa riittää.

Romanovien keisarisuvun jäsenet, venäläiset ruhtinaat ja liikemiehet rakennuttivat palatseja 1700- ja 1800-luvulla vallan ja vaurauden symboleiksi.

Nykyään monet niistä on kunnostettu kauniisti ja ne toimivat museoina.

Stieglitz-museon helmiin kuuluu venäläinen huone, jota koristavat maalaukset katosta lattiaan. Liisa Takala

Taidetta ja pääsiäismunia

Fabergé-museo pursuaa kultaseppien taidonnäytteitä. Tunnettu kultaseppä Karl Fabergé (1846-1920) perusti työpajoja kultasepille ja toimi keisariperheen alihankkijana. Museo avattiin vuonna 2013 Fontanka-joen rannalla sijaitsevassa Šuvalovien palatsissa.

Esillä on nelisentuhatta Romanovien suvun käyttöesinettä, kuten hopeisia astiastoja, valokuvakehyksiä, soittokelloja, hajuvesipulloja, laukkuja, koruja ja leikkikaluja.

Kaikkein kalleimmat esineet, miljoonien eurojen arvoiset pääsiäismunat, ovat visusti lasivitriinien suojassa. Salia turvaavat useat vartijat.

Lilja-tyylinen pääsiäismuna Fabergé-museossa. Liisa Takala

Arvoesineiden loistetta Fabergé-museossa. Liisa Takala

Museo on onnistunut hankkimaan kokoelmiinsa yhdeksän pääsiäismunaa, joita tuotettiin kaikkiaan viisikymmentä.

Vitriineissä kimaltelevat muun muassa renessanssityylinen muna, liljakoristeinen muna ja ruusunnuppumuna. Joissakin munissa on keisariperheen jäsenten muotokuvia.

Pääsiäismunaperinne syntyi, kun keisari Aleksander III lahjoitti vaimolleen Maria Fjodorovnalle pääsiäismunan vuonna 1885. Nikolai II jatkoi perinnettä, joka jatkui Venäjän vallankumoukseen 1917 saakka.

Fabergén kultasepänpajoissa työskenteli useita suomalaisia kultaseppiä, muiden muassa Erik Kollin, August Holmström, Henrik Wikström ja Alma Pihl.

Ensimmäinen keisarillinen pääsiäismuna syntyi juuri Kollinin työhuonella. Valkoinen emaloitu muna muistuttaa kooltaan ja väriltään aitoa kananmunaa. Sisältä paljastuu kultaseoksesta luotu munankeltuainen ja pieni kultainen kana, jolla on höyhenpuku ja rubiinisilmät.

Stieglitz-museo tarjoaa häkellyttävän määrän taidetta, mutta myös kauniita arjen esineitä. Liisa Takala

Mahtipalatsin lumo

Fontanka-joen rannalla sijaitsee myös toinen mahtipalatsi: Jusupovin palatsi. Sekin toimii nyt museona.

Jusupovit olivat ennen vuoden 1917 vallankumousta tsaariperheen jälkeen Venäjän rikkain ruhtinassuku. Suku omisti 50 maatilaa ympäri maata. Pietarissa heillä oli useita palatseja.

Nikolai Jusupov osti klassismia edustavan palatsin vuonna 1830 keisarinna Katariina Suuren hovineidolta ja lahjoitti sen pojalleen Boris Jusupoville. Uudet omistavat laajensivat palatsia ja hankkivat mittavan taidekokoelman. Teosten joukossa oli muiden muassa Rembrandtia, Velásquezia ja van Dyckia.

Vaellan läpi vieraiden vastaanottohuoneiden, tanssiaissalin, juhlasalin ja taidegallerian. Pysähdyn työhuoneessa, kirjastossa ja ruokasalissa.

Hääpari kuvauttaa itsensä Jusupovin palatsin rokokoo-teatterissa. Liisa Takala

Klassismin tapaan vieraiden vastaanottohuoneet on sisustettu eri väreillä. Talossa on punainen, sininen, ja vihreä vastaanottohuone. Seiniä peittävät silkillä verhoillut paneelit ja katoista roikkuu raskaita kattokruunuja.

Sohvien ja tuolien pehmeä sametti houkuttelisi istumaan. Pöytiä koristavat itämaiset posliiniruukut. Kattoja peittävät maalaukset ja lattioita parketit.

Kuvittelen takkoihin halkojen ritinän ja raskaisiin kynttilänjalkoihin hämärässä lepattavat kynttilät. Suurista peileistä heijastuu oma kuva, kun ohitan niitä.

Palatsin helmi on rokokootyylinen pieni kotiteatteri, joka rakennettiin 1840-luvulla. Katsomossa on 180 istumapaikkaa. Aikoinaan siellä esiintyivät suuret säveltäjät kuten Franz Liszt, Frederic Chopin ja Mikhai Glinka.

Nykyään teatterissa järjestetään konsertteja. Myös operetti- ja musiikkiteatteriryhmät esiintyvät siellä.

Kirjastossa on esillä osa arvokkaasta kirjakokoelmasta. Kirjoja oli noin 8 000, joista osa on siirretty kansalliskirjastoon.

Huoneen peräseinällä oli jännittävä salaovi, jonka takana olevasta komerosta paljastui kirjeitä ja käsikirjoituksia. Sinne oli kätketty muun muassa 26 kansalliskirjailija Aleksandr Puškinin kirjoittamaa kirjettä.

Savukerasia Fabergé-museossa. Liisa Takala

Draamaa palatsin kellarissa

Palatsin dramaattisin paikka on hämärä kellari, jonne laskeudun kapeita kierreportaita pitkin.

Kellarihuoneessa istuu pelottavan näköinen Grigori Rasputinia kuvaava vahanukke, jolla on edessään myrkyllinen leivosannos ja viinipullo. Museo kuvaa hetkeä ennen kuin salaliittolaiset murhasivat siperialaisen mystikon ja kansanparantajan.

Palatsin viimeinen omistaja Feliks Jusupov ystävineen houkutteli Rasputinin kellariin joulukuussa 1916.

Jusupovin palatsin kellarissa istuu mystinen Rasputin vahanukkena. Liisa Takala

Rapustin oli luikerrellut Nikolai II:n hovin suosioon väittämällä, että hän osaa parantaa verenvuototautia sairastavan kruununperijän Aleksein. Samalla Rasputin pääsi vaikuttamaan Venäjän politiikkaan.

Feliks Jusupov ei seurannut hyvällä huijarin touhua, vaan päätti pelastaa Venäjän kruunun surmaamalla Rasputinin. Myrkky ei tehonnut, mutta Rasputin kuoli salaliittolaisten luotiin.

Feliks Jusupov pakeni vaimonsa Irinan kanssa Venäjältä Ranskaan.

Maanläheistä prameutta

Syvemmälle Venäjän ja Pietarin historiassa voi sukeltaa Menšikovin palatsissa Vasilin saarella. Barokkityylinen palatsi rakennettiin 1700-luvun alussa, ja oli ensimmäinen suuri kivirakennus Pietarissa. Siellä järjestettiin hovin juhlatilaisuuksia ja vastaanotettiin ulkomaiden lähettiläitä.

Palatsi kertoo Aleksandr Menšikovin elämästä. Hänen uransa oli tarunhohteinen, mutta päättyi surullisesti. Hänet karkotettiin Pietarista Siperiaan.

Siperiaan karkotetun Menšikovin palatsi sijaitsee Vasilin saarella Pietarissa. Liisa Takala

Menšikov aloitti uransa myymällä piirakoita lähellä Moskovaa, mutta ystävystyi lopulta Pietari Suuren kanssa. Hän kohosi ruhtinaaksi, sotamarsalkaksi ja Pietarin ensimmäiseksi kuvernööriksi, jolle Pietari Suuri uskoi uuden kaupungin suunnittelun.

Jusupovin valoisiin saleihin verrattuna Menšikovin palatsi näyttää tummemmalta, maanläheisemmältä ja intiimimmiltä. Omana aikanaan se edusti huippuunsa vietyä prameutta. Palatsissa yhdistyivät hollantilainen barokki, ranskalainen klassismi ja venäläinen käsityötaito.

Huoneet kalustettiin eurooppalaisilla huonekaluilla, peileillä, kattomaalauksilla, kiinalaisilla silkkitapeteilla, kattokruunuilla, aasialaisilla ruukuilla ja parkettilattioilla.

Erityisesti palatsi tunnetaan sinivalkoisista hollantilaisista kaakeliseinistään, jotka olivat 1700-luvulla muotia Euroopassa.

Nykyään Menšikovin palatsi kuuluu Eremitaasin taidemuseoon.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 3/19.