Puutarhaihmisen unelmakohde: Impressionisti Claude Monet’n perustama puutarha on nähtävyys Givernyssa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Monet’n puutarha
Monet’n puutarhan kuuluisin kohta on lummelammen ylle kumartuva vihreä silta. © CAVALLAPAZZA
Maailman kuuluisimman impressionistin, Claude Monet’n, perustama puutarha Ranskan Givernyssa on suosittu nähtävyys. Taiteilija itse nimesi sen parhaimmaksi teoksekseen.

Kun Claude Monet (1840–1926) vuonna 1883 asettui Givernyyn, kyläläiset olivat epäluuloisia. Vaaleanpunaiseen taloon muuttanut mies oli taiteilija, joka oli asunut vuosikausia samassa taloudessa vaimonsa ja rakastajattarensa kanssa.

Vaimo Camille oli tosin jo pari vuotta aiemmin kuollut. Givernyyn muuttivat siis rakastajatar Alice, jolla oli toisaalla asuvan aviomiehensä kanssa viisi lasta, sekä Camillen ja Clauden pojat Jean ja Michel. Pian Monet innostui puutarhanhoidosta ja nämä epäsovinnaiset ratkaisut ikään kuin laajenivat kodin seinien suojasta pihapiiriin.

Monet´n puutarha

Monet´n puutarha on suunniteltu niin, että siinä riittää katsomista kaikkina vuodenaikoina. Puita ja pensaita ryhmittelemällä on mahdollista luoda väriä ja vaihtelua. © RIITTÄ PIETILÄ

Claude Monet oli Givernyyn muuttaessaan jo niin tunnettu taiteilija, että hänellä oli varaa tilata puutarhaansa kasveja Aasiasta asti. Kyläläiset kuitenkin paheksuivat eksoottisia hankintoja. Jotkut pelkäsivät, että ulkomailta tuodut kasvit myrkyttävät kylän juomaveden. Toiset olivat nyreissään siitä, etteivät perinteiset pionit ja salkoruusut kelvanneet pariisilaistaiteilijalle.

Vaikka kelpasivathan ne. Monet’n puutarhassa on kaksi osaa. Talon edessä on perinteinen ja tien toisella puolella eksoottinen puutarha.

Monet’n talo on kylän entinen pressoir

Monet’n talo on kylän entinen pressoir; siellä valmistettiin omenista siideriä. © RIITTÄ PIETILÄ

Puutarhan perinteinen puolisko

Monet’n puutarha kunnostettiin jälkipolvien ihailtavaksi 1970-luvulla. Puutarhan perinteinen puolisko on hengeltään lähinnä englantilainen: luonnonmukainen, lämminhenkinen ja rento.

Englantilainen puutarha tuottaa vaikutelman siitä, että puutarhan hoitaminen on helppoa ja hauskaa. Oikeasti englantilaistakin puutarhaa on ahkerasti hoidettava, jotta se ei villiinny.

Erikorkuisina kukkivien kasvien väriloisto on sekä tavoite että ongelma, sillä sirkusmaisen räikeä värimaailma voi olla myös väsyttävä. Yleensä puutarhaan suositellaan valitsemaan kolme tai neljä perusväriä. Kukkapenkissä kannattaa edetä yhden värin eri sävyjen kautta vähitellen kohti vastaväriä piristäviä äkkinäisiä kontrasteja unohtamatta.

Ruusut ovat olennainen osa englantilaista puutarhaa.

Pensastavaa vai köynnöstävää? Ruusut ovat olennainen osa englantilaista puutarhaa. © ISTOCKPHOTO

Tämä perussääntö toteutuu myös Monet’n puutarhassa – olisihan ihme, jos maailmankuulu taiteilija ja ranskalaisen impressionismin isä ei hallitsisi väripalettiaan. Monet sommitteli kukkapenkkinsä niin, että jokaisella penkillä on oma perusvärinsä ja siitä johdettu värimaailmansa.

Välissä kulkevat viivasuorat hiekkapolut, jotka eivät periaatteessa kuulu englantilaiseen puutarhaan mutta luovat kuria ja järjestystä. Niitäkin tarvitaan, taiteessa ja elämässä.

Daalia

Ensimmäiset daaliat tuotiin Meksikosta Hollantiin vuonna 1872. © COLOURBOX

Eksoottinen japanilainen puutarha

Jos Monet’n englantilainen puutarha on sarja kesäisiä kuvia ja kohtauksia, eksoottinen japanilainen puutarha on uni. Keskipäivän armoton aurinko paistaa täälläkin ja käytäviä kansoittavat turistit pyyhkivät hikeä odottaessaan omaa kuvausvuoroaan lammen yli kumartuvalla sillalla. Puutarha on rauhan ja levon tyyssija, joka houkuttaa hiljentymään.

Japanilaisessa puutarhassa polut kaartelevat ja niiden varrella on yllätyksiä. Yllätyksellisyys on itse asiassa yksi puutarha-ajattelun perusteemoista. Japanilainen puutarha suunnitellaan niin, ettei sitä ole mahdollista nähdä mistään kohdasta kokonaan. Jos olet utelias tietämään, minne polku vie, menet katsomaan.

Lumme on kaikkien vesipuutarhojen tähti.

Lumme on kaikkien vesipuutarhojen tähti. Sen punalehtinen muoto on Suomessa rauhoitettu. © COLOURBOX

Alunperin japanilainen puutarha oli pyhäkkö, jossa arkiset asiat menettivät askel askeleelta merkitystään lampea kiertävää polkua askeltaessa. Vesi onkin puiden ohella japanilaisen puutarhan tärkein elementti. Puutarhaa on tarkoitus ihailla myös veden kuvajaisista.

Monet maalasi paljon omassa puutarhassaan, joten jotkut näkymät ovat kävijälle entuudestaan tuttuja. Varsinkin lummelampi oli taiteilijalle rakas aihe, sitä hän tutki hartaasti maalauksissaan. Monet’ta kiinnostivat valo ja väri, hetken impressiot.

Koko impressionistinen koulukuntahan on saanut nimensä Monet’n teoksesta Impressio, auringonnousu (1872), jonka tärkein aihe on vesi.

Sama elementti on luonnollisesti pääosassa myös Monet’n lummelampi-teoksissa, joista nykyään maksetaan huutokaupassa huippuhintoja. Kaikkein kallein Monet’n teos on Lummelammikko vuodelta 1919, joka myytiin kymmenen vuotta sitten 80,5 miljoonalla dollarilla.

Lummelampi

Monet saattoi viettää lummelammella tuntikausia tarkkaillen valon vaihtumista ja veden kuvajaisia. © NIC TAYLOR

Monet’n viimeiset taitelijavuodet

Monet asui ja työskenteli Givernyssä elämänsä loppuun asti. Hän avioitui Alicen kanssa, piti maailmalla näyttelyitä ja matkusteli paljon.

Myöhemmin taiteilijan näkö heikkeni ja matkustaminen jäi. Monet kuitenkin maalasi elämänsä loppuun asti. Viimeisinä vuosina hänen ainoa aiheensa oli luonto, ja entiseen tapaan hän maalasi työt ulkoilmassa ja viimeisteli ne ateljeessaan.

Claude Monet 80-vuotispäivänään 1920.

Claude Monet maalaamassa rakkaita lumpeitaan 80-vuotispäivänään 1920. © MVPHOTOS

Sen seinillä rehottavat vielä tänäkin päivänä Monet’n kankaalle ikuistamat kasvit. Museoidussa kodissa on esillä myös laaja kokoelma japanilaista taidetta. Japanilaisten kuvien värit ovat ajan saatossa haalistuneet, kun taas puutarhassa kukat loistavat värikkäämpinä kuin koskaan. Tämä johtuu siitä, että nykyiset jalostetut kukat ovat huomattavasti voimakkaamman värisiä kuin niiden edeltäjät 1900-luvun alussa.

Juttu on julkaistu ensikerran Viva-lehdessä 8/18.

X