Rallikeskus Jyväskylä on myös veden ja valon kaupunki

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jyväskylä tunnetaan mäkihypystä ja ralleista, mutta urheilukaupunki tarjoaa myös kauniita maisemia ja mielenkiintoista arkkitehtuuria.

Jyväskylän valloitus on hyvä aloittaa kesäisin iltakahdeksalta Harjulta. Ei pelkästään siksi, että sieltä avautuu upea maisema yli kaupungin. Silloin sieltä nimittäin kajahtaa iltasoitto. Aulis Raitalan kuulas sävellys Laulu synnyinseuduille on kiirinyt läpi kaupungin jo vuodesta 1976.

Näyttävintä on kavuta Gummeruksenkadun yläpään kohdalta nousevia jyhkeitä kiviportaita ylös. Niiden jyhkeyttä kritisoi aikanaan arkkitehti Alvar Aalto. Hänen mukaansa ne eivät sopineet metsäiseen maisemaan.

Aallon jäljillä

Aallolla toki oli oikeus kertoa mielipiteensä. Onhan hän antanut valtavan panoksen Jyväskylän kaupunkikuvaan. Kauniilla säällä kannattaakin vaeltaa läpi kaupungin ja tutustua arkkitehdin moninaiseen tuotantoon. Opastettuja kävelykierroksia voi kysellä Jyväskylä-neuvonnasta, mutta omaan tahtiin kuljeskelussa on puolensa. Voi istahtaa kahvilaan, kun huvittaa ja poiketa puodissa, kun silmiin osuu jokin kiva asia.

Liikkeelle voisi lähteä vaikka kaupunginteatterilta, joka kuuluu poliisitalon ja kaupungin virastotalon kanssa Aallon keskustakorttelisuunnitelmaan.

Nurkan takana, keskellä vilkkainta Jyväskylää sijaitsee 20-luvulla suunniteltu työväentalo, Aallon ensimmäinen merkittävä julkinen rakennus.

Siitä voi suunnata eloisaa kävelykatua pitkin kohti yläkaupunkia, shoppailla ja pysähtyä sitten jäätelölle Kirkkopuistoon. Sieltä matka jatkuu yliopistokampukselle, jossa on useita Aallon suunnittelemia rakennuksia. Merkittävimpiä lienevät päärakennus ja Aalto Alvari nimen saanut uimahalli, joka on pikemminkin vesiliikuntakeskus aaltoaltaineen ja vastavirtajokineen kuin perinteinen uimahalli.

Kierros päättyy luonnollisesti Ruusupuiston kupeeseen Alvar Aalto -museolle. Tänä kesänä sen päänäyttely kertoo kirjailija Göran Schildtin ja Alvar Aallon ystävyydestä ja yhteistyöstä.

Veden varassa

Jyväskyläläinen pienpanimo Hiisi puhaltaa oluihinsa hengen kalevalaisesta perinteestä ja suomalaisesta makumaailmasta. Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa opetettiin alun perin tulevia kansakoulunpettajia.

Järvet ympäröivät Jyväskylää, ja se tarjoaa monta ajanviettomahdollisuutta. Lutakon satamassa vierähtää tovi jos toinenkin, kun piipahtaa ravintolalaivoissa ja kahviloissa.

Satamasta lähtee laivoja, joiden kyydistä avautuu toisenlainen Jyväskylä. Esimerkiksi M/s Rhean ohjelmalliset iltaristeilyt ovat kokemisen arvoisia, kuten myös kanavaristeilyt.

Kanavan toimintaa voi seurata myös kuivalla maalla. Vaajakosken Naissaaressa on Vaajakosken kanava, joka aurinkoisella säällä on vilkkaassa käytössä. Sen kupeessa sijaitsee vuonna 1920 rakennettu Wanha Voimala, jossa järjestetään tasaiseen tahtiin paikallisten taiteilijoiden näyttelyitä. Saaren kävelykierros päättyy kakkukahveihin Naissaaren kahvi- ja juhlahuoneeseen.

Puutalojen hurmaa

Vanha koulukaupunki oli aikoinaan täynnä vilkkaita puutalokortteleita. Kuten monessa muussakin kaupungissa, suurin osa on hävitetty. Cygnaeuksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmatontti on kuitenkin säilynyt.

Nykyisin muun muassa synnytyssairaalana toiminut alue kulkee Toivolan pihan nimellä. Siellä on lounasta tarjoava kahvila Muisto, erilaisia putiikkeja ja museoita kuten Keski-Suomen museon käsityöläismuseot. Lisäksi pihapiirissä järjestetään tapahtumia, näyttelyjä ja työpajoja ympäri vuoden.

Vuonna 1910 rakennettu Halosen Harmoonitehdas toimii nykyisin ravintolana. Harmooni on erikoistunut mutkattomaan lähiruokaan.

Toivolasta voi vuokrata myös pyörän. Sillä voi hurauttaa Älylään, jos puutaloromantiikka jää kiehtomaan.

1900-luvun alussa seminaarin opettajille rakennettiin rinteeseen kaunis ja kotoinen huvila-alue, joka on vuosia ollut purku-uhan alla. Museovirasto on kuitenkin ottanut alueen siipiensä suojaan, sillä se on kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävä. Muun muassa arkkitehti Wivi Lönn asui alueella ja vaikutti sen yleisilmeeseen.

Vanhan ajan salonkitunnelmaan pääsee hyvin kiinni heinäkuussa Älylään, vanhaan Karpion taloon muuttaneessa Teeleidissä. Sieltä saa tunnelman lisäksi kaupungin parhaaksi kehutun teekupillisen.

Illan hämärtyessä polkaistaan katsomaan Kuokkalan siltaa, joka loistaa sinisen sävyissä. Jyväskylästä on kehkeytynyt valon kaupunki – yli sata julkisivua, puistoa, taideteosta ja siltaa on tyylikkäästi valaistu pimeään aikaan.

Valot lisäävät kaupunkilaisten turvallisuutta ja luovat viihtyisän, ainutlaatuisen tunnelman. Oppaita kohteisiin saa Jyväskylä-neuvonnasta.

Kuokkalan silta on iltaisin upeasta valaistu.

Poikkea myös täällä

X