Rapallo Italian Rivieralla tarjoaa aitoa Välimeren tunnelmaa – Matkakohteena se oli jo muinoin kulttuurihenkilöiden ja myös Sibeliuksen suosikki

Säveltäjä Jean Sibelius ihastui 1900-luvun vaihteessa Italian Rivieran Rapalloon. Värikäs kaupunki tarjoaa turistille ilotulituksen Välimeren tunnelmaa: rantaelämää, arkkitehtuuria, historiaa ja paikallisia herkkuja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Rapallon keskiaikaisen vanhan keskustan kujilla on tunnelmaa. © Kari Ahkberg

Säveltäjä Jean Sibelius ihastui 1900-luvun vaihteessa Italian Rivieran Rapalloon. Värikäs kaupunki tarjoaa turistille ilotulituksen Välimeren tunnelmaa: rantaelämää, arkkitehtuuria, historiaa ja paikallisia herkkuja.
Teksti: Kari Ahlberg

Rapallon satamaa hallitsevan linnoituksen seinät hehkuvat aamuauringossa ja lähes tyynen turkoosinsinisen meren rauhan rikkoo vain satamaan jurnuttava yksinäinen moottorivene.

Pohjois-Italiaa koetteleva kuivuus on haihduttanut venesatamasta keskustan suuntaan kurkottavan kanavan lähes olemattomiin. Läheisessä baarissa kahvikone jyrähtää työstämään antimiaan päivän ensimmäisille asiakkaille.

Rapallosta tuli turistikohde, kun rautatie Genovasta Sestri-Levanteen otettiin käyttöön 1868. Vauraat pohjoisitalialaiset tulivat varsinkin talvisin nauttimaan merenrantakaupungin leudosta ilmastosta.

1800-luvun lopussa meren äärelle ja vuorenrinteille rakennettiin toinen toistaan hienompia huviloita, upeita hotelleja ja elegantteja ravintoloita. Menneiden aikojen hengen voi rantakahviloissa aistia vielä tänäänkin.

1900-luvun vaihteessa Rapallo alkoi vetää puoleensa myös kulttuurijulkkiksia. Filosofi Friedrich Nietzsche ja kirjailijalegenda Ernest Hemingway asuivat aikoinaan täällä.

Rapallossa tehtiin myös suomalaista kulttuurihistoriaa.

Rapallon maamerkkinä tunnettu linna rakennettiin vuonna 1551 suojaamaan asukkaita merirosvojen hyökkäyksiltä. © iStock

Rapallon maamerkkinä tunnettu linna rakennettiin vuonna 1551 suojaamaan asukkaita merirosvojen hyökkäyksiltä. © iStock

Jean Sibelius löysi kadonneen luomisilonsa Rapallosta

Säveltäjämestarimme Jean Sibelius eli vuosituhannen vaihteessa vaikeita aikoja. Tytär Kirsti kuoli kaksivuotiaana lavantautiin vuonna 1900, ja surutyö pysäytti luomisilon.

Hyvä ystävä paroni Axel Carpelan kehotti kirjeessään Sibeliusta lähtemään perheensä kanssa Italiaan, ”maahan, missä rumakin on kaunista”. Hän onnistui hankkimaan matkarahoituksen, jonka turvin säveltäjälle perheineen järjestyi asunto Rapallosta.

Sibelius asettui perheensä kanssa raidalliseen majataloon Pensione Suisseen vuonna 1901. Hän vuokrasi Fossato di Montin kukkulalta huvilasta itselleen työhuoneen, jonne vetäytyi sävellystöihin.

Vaikka kevät oli kolea ja sateinen, tulosta alkoi syntyä. Täällä kukkivien puutarhojen keskellä sai alkunsa säveltäjämestarin eniten levytetty ja soitettu teos sinfonia nro 2 D-duuri op 43. Teoksen kantaesitys oli Sibeliuksen itsensä johtamana Helsingissä keväällä 1902.

Muistolaatta Pensione Suissen seinässä kertoo Jean Sibeliuksen visiitistä Rapallossa. Säveltäjä nimesi myöhemmin kotinsa Ainolan puutarhan Rapallon mukaan. © Kari Ahlberg

Muistolaatta Pensione Suissen seinässä kertoo Jean Sibeliuksen visiitistä Rapallossa. Säveltäjä nimesi myöhemmin kotinsa Ainolan puutarhan Rapallon mukaan. © Kari Ahlberg

Muistolaatta kertoo yhä arvostetusta kansallissäveltäjästä

Italiassa vietetyt kuukaudet eivät olleet pelkkää juhlaa. Ruth-tytär sairastui vakavasti. Sibelius järkyttyi Ruthin sairastumisesta niin paljon, että lähti yksin Roomaan siihen asti, kunnes tytär lopulta parani. Perheen matkakassa oli hupenemassa, sillä säveltäjä osti Roomasta itselleen uusia vaatteita ja viihtyi kalliissa kahviloissa. Samaan aikaan muu perhe eli niukasti.

Sibeliuksen Rapallon visiitistä muistuttaa residenssin seinää koristava muistolaatta. Nykyään rakennuksen katutasossa on ravintola. Sibeliuksen, vaimo Ainon sekä tyttärien Ruthin ja Evan helmi-toukokuussa 1901 majoittamat huoneet ovat nyt yksityishenkilöiden käytössä.

Sibelius lienee kaupungissa tänäkin päivänä tunnetuin suomalainen – tietysti Ferrarilla maailmanmestaruuden voittaneen Kimi Räikkösen ohella. Syksyisin kaupungissa järjestetään suomalaissäveltäjän mukaan nimetty musiikkijuhla.

”Kansallissäveltäjänne on täällä tunnettu ja arvostettu henkilö. Paikallisten muusikkojemme muodostama Sibelius-niminen orkesteri esittää hänen musiikkiaan ympäri vuoden”, Rapallon pormestari Carlo Bagnasco vahvistaa.

Historiaa ja liikuntaa

Synkkien pandemiavuosien jälkeen turistit ovat venäläisiä lukuun ottamatta palanneet taas Rapalloon. Turismiin satsataankin nyt täysillä. Rakennuksia kunnostetaan ja teitä parannetaan, ja viime kesänä rantabulevardilla juhlittiin uuden uimarannan avajaisia.

Viehättävä vanha keskusta värikkäine rakennuksineen imaisee keskiaikaisille kävelykujille tutkimaan paikallisten kauppojen ja ravintoloiden tarjontaa. Vanhan kaupungin muurista on jäljellä vielä pieni pätkä, Salinin portti. Se erottaa historiallisen keskustan rantapromenadista, Lungomare Vittorio Venetosta.

Palmujen reunustamaa katua ja venesataman ympäristöä hallitsevat Liberty-tyyliä, Art Nouveaun italialaista versiota, edustavat upeat hotellit Excelsior Palace, Portofino ja nykyinen hotelli Riviera, jossa myös Hemingway asui ja kirjoitti.

Läheiset kukkulat tarjoavat upeita patikointi- ja pyöräilyreittejä. Täällä kävelyhetkistä pitävä Sibeliuskin nautti ruusujen, sypressin ja magnolian tuoksuista. Nykyään esimerkiksi Montallegron 600 metrin korkeuteen vie köysirata.

Paikalliset ovat harvassa turistien suosimassa Portofinon kylässä. © Kari Ahlberg

Paikalliset ovat harvassa turistien suosimassa Portofinon kylässä. © Kari Ahlberg

Rapallon iltaelämä on keskittynyt rantabulevardi Lungomare Vittorio Venetolle. © iStock

Rapallon iltaelämä on keskittynyt rantabulevardi Lungomare Vittorio Venetolle. © iStock

”Maanpäällinen paratiisi”

Keskeisen sijaintinsa ansiosta 30 000 asukkaan Rapallo on loistava tukikohta Ligurian rannikon tutkimiseen. Suunnistamme bussilla 9 euron perhepäivälipulla pohjoiseen San Margherita Ligureen ja Portofinoon. Ensin mainittu tunnetaan lähistön parhaasta uimarannastaan.

Alueen rannat ovat kaikki pieniä ja kivipohjaisia. Parin rantatuoleja ja aurinkovarjon saa yksityisellä puolella päiväksi 40 eurolla.

Vapaiden aurinkovarjojen perään oli jo aamukymmenen jälkeen turha kysellä. Rantojen julkisilla puolilla saa onneksi makoilla ilmaiseksikin.

Tie Rapallosta Portofinoon on kapea ja mutkainen, mutta maisemat ovat henkeä salpaavat. Jylhien kallioiden ympäröimässä lahdessa kelluu Lioness V -niminen miljoonajahti. Pikainen googlaus paljastaa omistajaksi Brittein saarilla miljardiomaisuuden vaateketjuillaan haalineen Philip Greenin.

Vastaan tulevien Ferrarien määrästä voi päätellä, että nyt ollaan Italian vauraiden leikkikentillä. Esimerkiksi läheisessä Villa Bonomi Bolchini -nimisessä palatsissa pitää majaansa ex-pääministerin Silvio Berlusconin poika Pier Silvio, joka toimii isänsä TV-yhtiön Mediasetin johtotehtävissä.

Portofinon hevosenkengän muotoisessa venesatamassa turistialukset sylkevät sisuksistaan matkailijoita. Kylä on turismin läpitunkema, sillä paikallisia asukkaita täällä on vain noin 500.

Postikorttimaisine näkyminen ja rakennuksineen Portofino on makea kuin läheisen kahvilan leivos. Ei ihme, että Ylelläkin pyörineen epookkisarja Hotelli Portofinon käsikirjoittajat kehittivät tarinansa juuri tähän umpiromanttiseen kylään.

Ehdimme takaisin Rapalloon sopivasti alkuillasta. Rapallon iltaelämä ravintoloineen ja baareineen on keskittynyt Lungomare Vittorio Venetolle. Kesäisin musiikkiyhtyeet esiintyvät 1930-luvun tapaan Sibeliuksen residenssin viereisellä pienellä estradilla, Chiosco della Banda Cittalla.

”Maanpäällinen paratiisi”, kuvaili Sibeliuskin.

Jäätelö maistuu turisteille Portofinossa. © Kari Ahlberg

Jäätelö maistuu turisteille Portofinossa. © Kari Ahlberg

Chiosco della musica on yksi Rapallon tunnetuista maamerkeistä. © David Callan

Chiosco della musica on yksi Rapallon tunnetuista maamerkeistä. © David Callan

X